• Meinaatko jättää äänestämättä? Tiukimmillaan ehdokkaiden ja puolueiden järjestys on ollut vain muutamista äänistä kiinni

    Neljä vuotta sitten kansanedustajan paikka ratkaistiin vähimmillään yhdeksällä äänellä. Puolueiden järjestys ratkennee nytkin viimeisillä läpimenijöillä.
    Tilaajalle
    VIhreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen jäi vuonna 2019 vain yhdeksän äänen päähän kansanedustajan paikasta.
    VIhreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen jäi vuonna 2019 vain yhdeksän äänen päähän kansanedustajan paikasta.  Kuva: Jouni Porsanger
    Uutiset|Politiikka
    31.3.202308:28
    Hermanni Härkönen

    Vuoden 2019 vaaleissa kansanedustajan paikka ratkaistiin niukimmillaan yhdeksällä äänellä.

    Lapin vaalipiirissä viimeisenä läpi menneen Markus Lohen (kesk.) vertailuluku oli juuri sen verran Riikka Karppisen (vihr.) vertailulukua suurempi.

    Näin ollen Karppinen jäi vaaleissa rannalle, vaikka hänen oma äänisaaliinsa, 7 818 ääntä oli koko vaalipiirin toiseksi suurin ja liki 3 000 ääntä Lohen äänisaalista parempi.

    Muutamilla äänillä saatetaan ratkaista näidenkin vaalien viimeiset läpimenijät ja samalla puolueiden suuruusjärjestys ja seuraava hallituspohja.

    Itse ehdokkaiden lisäksi viimeisiä läpi pääseviä jännittääkin kynsiään pureskellen myös puoluejohto.

    Vuoden 2019 vaaleissa SDP sai 40, kokoomus 39 ja perussuomalaiset 38 kansanedustajaa.

    Uudellamaalla yhden edustajapaikan vei tunnetusti kokoomuksesta eronnut Hjallis Harkimo (nyt.). Hjalliksen omaa puoluehanketta syytettiin monin paikoin jopa kokoomuksen täpärästä vaalitappiosta.

    Kokoomuksella kävi Uudellamaalla paikkajaossa kuitenkin jopa jossain määrin tuuri.

    Vaalipiirin viimeisestä edustajapaikasta kilpaili alle tuhannen äänen erolla jopa seitsemän eri puolueen ehdokas. Paikka jäi kokoomukselle ja Pihla-Keto Huoviselle.

    Tuhannen äänen ero voi kuulostaa suurelta, mutta yhteensä vaalipiirissä annettiin yli 543 000 ääntä. Äänioikeuttaan käyttämättä jätti Uudellamaalla liki 200 000 henkilöä.

    Näissä vaaleissa tiukkaa tulosta odotetaan Uudenmaan vaalipiirin lisäksi myös ainakin Vaasan vaalipiiristä.

    Vuonna 2019 viimeisen paika Vaasassa sai Antti Kurvinen (kesk.) noin 1300 äänen erolla Matias Mäkyseen (sd.). Mäkynen nousi lopulta eduskuntaan, kun Jutta Urpilainen (sd.) siirtyi EU-komissaariksi.

    Antti Kurvinen (kesk.) oli vuonna 2019 viimeinen Vaasan vaalipiirissä läpi päässyt ehdokas. Hänen taakseen jäänyt Matias Mäkynen (sd.) nousi eduskuntaan lopulta varasijalta.
    Antti Kurvinen (kesk.) oli vuonna 2019 viimeinen Vaasan vaalipiirissä läpi päässyt ehdokas. Hänen taakseen jäänyt Matias Mäkynen (sd.) nousi eduskuntaan lopulta varasijalta. Kuva: Annika Haapanen

    Viimeisen mukaan pääseen kansanedustajan valinta meni vuonna 2019 Lapin lisäksi tiukille muissakin vaalipiireissä.

    Esimerkiksi Satakunnassa viimeisenä eduskuntaan valittiin Heidi Viljanen (sd.). Vertailuluvun ero ensimmäisenä rannalle jääneeseen Mikko Uusitaloon (kesk.) oli 53 ääntä.

    Oulun vaalipiirissä viimeisenä läpi pääsi Katja Hänninen (vas.), jonka ero Tuomas Kettuseen (kesk.) oli 61 ääntä.

    Kettunen nousi eduskuntaan lopulta varasijalta Antti Rantakankaan (kesk.) menehdyttyä kesken vaalikauden.

    Niin Lapin, Oulun kuin Satakunnankin vaalipiireissä äänestysaktiivisuus jäi jonkin verran koko maan keskiarvosta.

    Oulun vaalipiirissä viimeisenä läpi pääsi <strong id="strong-3e7a3471762764ed88bd7f2a7abc19ea">Katja Hänninen </strong>(vas.), joka on toiminut myös eduskunnan eräkerhossa.
    Oulun vaalipiirissä viimeisenä läpi pääsi Katja Hänninen (vas.), joka on toiminut myös eduskunnan eräkerhossa. Kuva: Kari Salonen

    Suomessa käytettävässä D’hondtin vaalijärjestelmässä sekä ehdokkaan omalla että koko puolueen äänimäärällä on väliä.

    Niin sanotussa avoimessa listavaalissa saman puolueen tai vaaliliiton ehdokkaat järjestetään saamansa henkilökohtaisen äänimäärän mukaan.

    Sen jälkeen kaikki puolueen ehdokkaiden saamat äänet jaetaan ehdokkaiden kesken niin, että eniten ääniä saanut puolueen ehdokas saa kaikkia puolueen ääniä vastaavan vertausluvun, toiseksi eniten ääniä saanut puolia puolueen äänistä vastaavan vertailuluvun, ja niin edelleen.

    Kansanedustajapaikat jaetaan lopulta näiden vertailulukujen perusteella.

    Esimerkiksi Lapin vaalipiirissä vuonna 2019 yhdeksän lisä-ääntä keille tahansa vihreiden ehdokkaille olisi riittänyt Karppisen läpimenoon. Vastaavasti äänet kelle tahansa keskustan ehdokkaalle olisi kasvattanut Lohen etumatkaa.

    Lisää aiheesta
    • Viiankiaavan puolustaja ja reservin kersantti Riikka Karppinen jäi niukasti ilman paikkaa eduskunnassa, vaikka sai toiseksi eniten ääniä vaalipiirissään.

      24-vuotias Riikka Karppinen sai Lapissa toiseksi eniten ääniä, mutta jäi rannalle seitsemän äänen erolla

    • Riikka Karppinen alkoi puolustaa kotisuotaan Viiankiaapaa kaivosta vastaan, koska kukaan muu ei tehnyt mitään.

      Vihreiden varapuheenjohtaja ja reservin kersantti ei sovi politiikan lokeroihin – Riikka Karppinen hankki metsästyskortin ja karhunkaatoluvan 10-vuotiaana

    • Politiikka | "Vuosi sitten annettu analyysi on ollut väärä” – kokoomuksen gallupjohdon sulaminen ei ollut yllätys, sanoo Ellun kanojen Taru Tujunen

      Tilaajalle
    • Maatalouspolitiikka | Vaaleista olisi voinut tulla suomalaisen ruoan, huoltovarmuuden ja maatalouden vaalit, mutta toisin kävi

    Artikkelin aiheet
    eduskuntavaalit
    äänestaminen
    vaalipiirit
    vaalijärjestelmä
    D’Hondtin menettely
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa