Pääkaupunkiseudun roskapussit kaivettiin ylös: Jätteet ovat säilyneet vuosikymmeniä hapettomissa olosuhteissa lähes muuttumattomina
Jätteiden ikää arvioitiin muun muassa vanhoista ruokapakkauksista ja sanomalehdistä löydetyistä päivämääristä.
Pakkausten päivämäärät paljastivat pakkausten maanneen kaatopaikalle useita vuosia. Kuva: HSYHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tutki kaatopaikalle viedyn sekajätteen koostumusta kesän 2023 aikana. Kolmesta eri syvyydestä otetuista näytteistä kävi ilmi, että osa maatuneesta biojätteestä on säilynyt hapettomissa olosuhteissa tunnistettavana jopa useita vuosia.
Jätteiden ikä kussakin syvyydessä arvioitiin muun muassa vanhoista ruokapakkauksista tai sanomalehdistä löydetyistä päivämääristä. HSY:n projektipäällikkö Leena Tuomisen mukaan esimerkiksi muovipakkauksissa näkyi selvästi tuotteen tiedot ja jäätelötikut olivat säilyneet entisellään.
”Myös osa tekstiileistä oli lähes pesua vailla käyttökelpoisia ja ne olivat säilyttäneet värinsä”, Tuominen kertoo.
Tutkimuksen tarkoituksena oli HSY:n mukaan selvittää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen entisen kaatopaikan tilaa kaasuntuoton ja suotovesien muodostumisen suhteen. Lisäksi tutkimuksissa kartoitettiin alustavasti alueelta löytyvän materiaalin hyödynnettävyyttä.
Biojäte on HSY:n mukaan maatunut hyvin. Kaatopaikalla vuosia ollutta jätettä on tutkittu Suomessa aika vähän, minkä vuoksi tulokset ovat hyvin kiinnostavia. Tutkimukset tehtiin alueelle, jonne vietiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden sekajätettä vuosina 2007–2013. Pääkaupunkiseudun asukkaiden sekajätettä ei ole HSY:n mukaan viety kaatopaikalle vuoden 2014 jälkeen.
- Osaston luetuimmat
