EU-maiden johtajat sopivat linjauksestaan Israelin ja Hamasin konfliktiin

EU:n poliittiset johtajat ovat saaneet sovittua Israelin ja äärijärjestö Hamasin välistä konfliktia koskevista linjauksistaan huippukokouksessa Brysselissä. Pitkä keskustelu kulminoitui siihen, miten päätöslauselmassa taataan Israelin oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden rajoissa ja toisaalta viestitään tarpeesta saada apua Gazan palestiinalaisalueille.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel painotti näitä molempia summatessaan kokouksen tuloksia. Hän toi esille Israelin ja Palestiinan omia valtioita kohti suuntaavan poliittisen prosessin sekä kokouksessa päätetyn kirjauksen konkreettisesta rauhankonferenssista.

Koflikti kärjistyi tällä kertaa sen jälkeen, kun Hamas teki noin kolme viikkoa sitten verisen hyökkäyksen Israeliin. Tätä ovat puolestaan seuranneet Israelin vastatoimet, jotka ovat herättäneet kritiikkiä Gazan palestiinalaisalueiden saattamisesta humanitaarisen katastrofin partaalle.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) muun muassa luonnehti omassa tiedotustilaisuudessaan äärijärjestö Hamasin tekoja järkyttäviksi. Hän kuitenkin myös sanoi kokonaisuuden olevan erittäin kompleksinen.

Orpo huomautti, että palestiinalaisista kaikki eivät kuulu Hamasiin. Samaan aikaan Hamas piileskelee siviilien joukossa.

"Kaikki jakavat sen huolen siitä, että kun Israel pyrkii itsepuolustuksena oman turvallisuutensa nimissä käymään Hamasin kimppuun tai tuhoamaan Hamasin, niin se ongelma tulee siitä, että siellä alueella on niin paljon siviilejä”, Orpo sanoi.

Orpo katsoi kuitenkin, että lopputulos poliittisten johtajien linjauksissa oli tasapainoinen. Suomelle tärkeää oli sekä turvata loppulauselmassa Israelin oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden rajoissa että saada kirjaukset avun saamiseksi Gazan palestiinalaisalueelle.

Kaikilta 27 jäsenmaalta yhteisen tekstin synnyttäminen vaati silti rutkasti työtä.

"EU-maiden joukossa on niitä, jotka katsovat tätä tilannetta hyvinkin voimakkaasti Israelin näkökulman kautta. Ja sitten on maita, jotka katsovat sitä paljon voimakkaammin Palestiinan näkökulmasta”, Orpo kuvasi tiedotustilaisuudessaan.

Ennen kuin jäsenmaiden poliittiset johtajat saivat sorvattua yhteisen tekstin, kokouspaikalla myös kuuluivat erilaiset toiveet lopputuloksesta. Esimerkiksi Itävallan liittokansleri Karl Nehammar muotoili kokoukseen saapuessaan medialle pelkoja siitä, mitä tulitauon vaatiminen lopullisessa tekstissä hänen mielestään tarkoittaisi.

"Humanitaaristen käytävien avaaminen, kyllä, tulitauko on fantasiaa – se vahvistaisi Hamasia”, hän sanoi.

Käytännössä tulitauolla vaadittaisiin siis Itävallan näkemyksessä liian kategorisesti Israelin sotatoimien keskeyttämistä, kun se haluaisi taata Israelille myös mahdollisuuden puolustautua.

Muun muassa EU:n neuvoston puheenjohtajamaalle Espanjalle painotukset palestiinalaisalueiden humanitaarisen tilanteen huomioimisesta ovat puolestaan olleet erityisen tärkeitä. Espanjan toiveissa olisi ollut nimenomaan tulitauon vaatiminen.

Lopulta poliittiset johtajat päätyivät lopullisessa tekstissä muun muassa vaatimaan humanitaarisia käytäviä ja taukoja humanitaaristen tarpeiden vuoksi.

Unionin jäsenmaiden tuoreimman työn taustalla oli niiden lokakuun puolivälissä synnyttämä kannanotto, jossa jäsenmaat tuomitsivat Hamasin hyökkäykset ja korostivat Israelin oikeutta puolustaa itseään kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden rajoissa. Torstain työ kuitenkin selkeytti linjausta.

Torstaina syntyneessä tekstissä muun muassa tuomitaan Hamasin brutaalit hyökkäykset ja siviilien käyttö kilpenä, vaaditaan Hamasin ottamien panttivankien vapauttamista sekä korostetaan tarvetta välttää alueellista eskalaatiota.

Espanjalle tärkeä oli muun muassa kohta rauhankonferenssista. Kansainvälinen yhteisö pyrki myös vuonna 1991 kohti israelilais-palestiinalaista rauhanprosessia Madridin rauhankonferenssilla.

Huippukokouksen on määrä jatkua vielä perjantaina muun muassa Ukrainaa koskevalla keskustelulla.