Lukioiden ja ammattikoulujen karsiminen voi kiihdyttää merkittävästi muuttoa maaseudulta kaupunkeihin, muuttoliiketutkijat kommentoivat Ylelle.
Hallitus suunnittelee lukioille 500 oppilaan minimirajaa. Sitä pienemmät lakkautettaisiin tai liitettäisiin osaksi suurempia oppilaitoksia.
”Jos tavoite olisi nyt noin 500 opiskelijaa per lukio, niin väestöpohjan täytyisi olla yksittäisessä kunnassa 10 000–15 000, ja vielä tarvitaan naapurikunnista oppilaita, että lukio saadaan säilytettyä, Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö totesi Ylen haastattelussa.
Ylen mukaan toisen asteen koulutuksen keskittyminen kaupunkeihin pidentäisi maaseudun nuorten koulumatkoja ja pakottaisi nuoret muuttamaan kotoaan yläkoulun jälkeen.
Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen näkee, että kehysriihessä päätetyt 260 miljoonan euron koulutusleikkaukset iskevät rajusti lukioverkkoon.
”Jos leikkaus tehtäisiin pelkästään lakkauttamalla pienimpiä oppilaitoksia, joutuisi 92 pienintä ammatillisen koulutuksen järjestäjää tai 207 pienintä lukiokoulutuksen järjestäjää laittamaan lapun luukulle.”
Pelkkä oppilasmäärä ei saisi olla peruste lopettamiselle, Harvaan asutun maaseudun verkostossa ajatellaan. Myös kokonaistaloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi huomioida.
Karsinta pitäisi verkoston mukaan tehdä siellä, missä lukioita on tiheästi.
Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan keskittämisen vaikutuksista nuoriin. Hänen mielestään kontaktiopetuksen väheneminen ja kauas kodista muuttaminen jättävät osan nuorista oman onnensa nojaan.
”Tämä lisää aivan varmasti syrjäytymisen riskiä.”
Yle kertoo, että Opetusministeriön työryhmä yrittää päättää tänään toisen asteen koulutuksen järjestämisen ehdoista.
EMILIA LAVONEN