MT:n vaalipanelistit yhtä mieltä: Näitä turva-alan käytäntöjä pitää muuttaa nykyistä paremmiksi
Viime aikoina otsikoihin nousseet turva-alan epäkohdat pitää saada pois päiväjärjestyksestä. Puolueiden edustajat ovat asiasta yhtä mieltä.
Puheenjohtajat Annika Saarikko (kesk.), Petteri Orpo (kok.) ja Riikka Purra (ps.) vaativat MT:n ja MTK:n vaalipaneelissa parannuksia turva-alalle, jotta uutisotsikoihin nousseilta yksittäistapauksilta vältyttäisiin jatkossa. Kuva: Jarno MelaMT:n maataloustiimin vetäjä Laura Ruohola otti esille viime aikoina laajasti puhuttaneet tapaukset, joissa turva-alan ongelmalliset yksittäistapaukset ovat nousseet uutisotsikoihin. Onko turvallisuus ulkoistettu väärin, Ruohola kysyi panelisteilta.
Sisäministeripuolue vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen vastasi, että väkivaltatapausten vuoksi tilanne turvallisuusalalla pitää käydä läpi.
”Muutos on ollut nopea, eikä koulutusjärjestelmä ole pysynyt kaikin osin kehityksessä mukana. Soveltuvuusarvioita ei alalle tulleille ole tarpeeksi tehty”, Holopainen vastasi.
”Yksityisten toimijoiden käyttäminen poliisin tehtävien kaltaisissa sijaistuksissa edellyttää, että vaatimusten pitää olla kovemmat. Alan sisäinen omavalvonta pitää tarkastaa, kun kaikissa yrityksissä se ei näköjään ole kunnossa”, Holopainen jatkoi.
Holopaisen mukaan yhteiskunta on epäonnistunut, jos väärää toimintakulttuuria on alalle päässyt syntymään.
”On ymmärrettävää, jos ihmisten turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina.”
Liike Nytin nokkamies Harry Harkimo muistutti työnantajan koulutusvastuusta.
”Ulkoistus on selvä, koska poliiseja ei kaikkialle riitä. Työnantajan pitää kantaa vastuunsa siitä, mitä työntekijät tekevät”, Harkimo korosti.
Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) piti turva-alan viimeaikaisia ilmiöitä vakavina, minkä takia niihin pitää puuttua.
”Kokonaisuutta katsoen sisäinen turvallisuus on heikentynyt. Siksi tarvitaan lisäpanostuksia, mutta poliisien määrällä tähän ei voi puuttua. Yksityinen vartiointiala tarvitaan, mutta yksittäistapaukset osoittavat tarpeen paremmalle koulutukselle ja valvonnalle sekä sääntelylle. Näin toiminnasta saadaan inhimillistä ja hyväksyttyä”, Orpo painotti.
Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) muistutti, että nykyisin myös kauppojen työntekijät kokevat turvattomuutta. Juurisyy on siinä ongelmavyyhdessä, miksi vartijoita tarvitaan niin paljon.
”Miksi pahaa oloa on yhteiskunnassa niin nuorten kuin vanhempien keskuudessa? Mitä voidaan tehdä, ettei vartijoita tarvittaisi niin paljon turvaamaan työntekijöitä kaupan kassoilla ja sosiaalitoimistoissa?” Rantanen kysyi.
”Maaseudulla tilanne on erilainen. Harvaan asutuilla alueilla nimenomaan haluttaisiin nähdä nykyistä enemmän poliiseja.” Sari Essayah (kd.)
Laura Ruohola viittasi MT:n tuoreeseen kyselyyn, jonka mukaan suuri osa vastaajista pelkää katuväkivaltaa tavallisessa elämässä. Mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme vuonna 2023?
”Tämä kertoo tarpeesta panostaa siihen, ettei tarvitse pelätä omissa arkisissa toimissaan kävellessään kadulla. Turvallisuus on perustavaa laatua oleva oikeus kaikille työtä tekeville suomalaisille. On panostettava systemaattisesti nuorten palveluihin lastensuojelussa, nuorisotyössä ja kouluissa”, sanoi puheenjohtaja Li Andersson (vas.).
Hänen mukaansa nykyhallituksen uusi ohjelma kouluissa tehtävään nuorisotyöhön, jossa puututaan koulupudokkuuteen ja pitkiin poissaoloihin, pitää vahvistaa myös seuraavalla kaudella.
”Itse kannatan turva-alan vähimmäiskoulutusvaatimusten nostoa. Jos sisäministeriö muuttaa asetusta, opetusministeriö reagoi siihen”, opetusministeri Andersson totesi.
Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd.) muistutti, että vain viranomainen voi tehdä tiettyjä asioita sisäisessä turvallisuudessa. Poliisi olisi valmis lisäämään poliisivartijoiden määrää.
”Maaseudulla tilanne on erilainen. Harvaan asutuilla alueilla nimenomaan haluttaisiin nähdä nykyistä enemmän poliiseja, kun minkäänlaista turvallisuusalan työntekijää siellä harvoin tapaa nähdä”, Essayah sanoi.
Puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra (ps.) halusi nostaa esiin soveltuvuustestit ja haastattelut.
”Ihmisten pitää olla alalle sopivia, kun käytetään voimaa. Vähimmäiskoulutusvaatimuksia pitäisi nostaa. Kaikki eivät ole suorittaneet tutkintoa, ja monet ovat halunneet madaltaa vaatimuksia”, Purra sanoi.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että poliisien määrän lisäyksen yhdessä muun yksityisen turvallisuusalan kehittymisen rinnalla olisi pitänyt lisätä kansalaisten turvallisuuden tunnetta.
”Samaan aikaan monenlainen kokemus pahoinvoinnista on lisääntynyt. On hyvä, että laaja selvitys nyt tehdään ja toimitaan yhdessä sen pohjalta koulutusta ja soveltuvuutta vahvistaen.”
”Nuorten huumekuoleminen nopea lisääntyminen on Suomessa kamalimmassa mahdollisessa tilanteessa. Moni asia on meillä hyvin, mutta tämä oireilee jotakin sellaista, jossa hälytyskellot soivat itselläni”, Saarikko jatkoi.
- Osaston luetuimmat
