Tuusniemen kunta etsii saha- ja höyläämöyrityksille ostajia

Tuusniemen höyläämön tuotantolinjan tuotantokapasiteetti on 200 metriä valmista höyläsahatavaraa minuutissa. Kuva: Lari Lievonen

Runsaan 2 500 asukkaan Tuusniemi Koillis-Savossa sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Kuopiosta ja vajaan 80 kilometrin päässä Joensuusta.

Koillis-Savon metsiä hakataan vuosittain noin yhden miljoonan kuutiometrin verran. Kunnassa on puualan osaamista, puunjalostusta harjoittavia yrityksiä, puuraaka-ainetta ja työvoimaa.

Kunnassa halutaan pysäyttää osa puuvirroista jatkojalostettavaksi jo olemassa olevan höyläämöyrittäjän tiloihin. Jatkojalostus halutaan viedä niin pitkälle, että saataisiin luotua liiketoimintaekosysteemi, kertoo Tuusniemen Teollisuus Oy;n toimitusjohtaja Tuija Valta.

Liiketoimintaekosysteemi on yhteistyöverkosto, jossa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä sekä luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja.

Verkoston syntymisen esteenä on tällä hetkellä saha- ja höyläämöyrittäjien puute. Alun perin haussa oli vain sahayrittäjä, mutta nyt haetaan myös uutta höyläämöyrittäjää, Valta selittää.

Höyläämön nykyisen omistajan Lahden Rakennustarvike Oy:n yrittäjä ilmoitti, että he laittavat pillit pussiin ja etsivät höyläämölle ostajaa.

Kunhan saha ja höyläämö saataisiin vauhtiin, tavoitteena olisi jatkojalostaa sahan sivuvirtoja myös uuden teollisuusalueelle sijoittuvan biojalostamon tuotantoprosesseissa.

Liiketoimintaekosysteemiä ei olla polkaisemassa tyhjästä, vaan viime vuoden aikana toteutettiin selvitys uusista biojalostukseen pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista.

"Toisen sivuvirta voi olla toisen yrityksen päävirta ja lopputuote", sanoo Timbernet Oy:n Heikki Kokkonen. Kokkonen on ollut mukana tekemässä selvitystä uusista biojalostukseen pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista.

Kokkonen huomauttaa, että Suomessa suotta ihannoidaan suuruutta. Ei tarvita välttämättä Äänekosken biotuotetehtaan kokoista investointia, liiketoimintaekosysteemin voi kehittää pienemmässäkin mittakaavassa.

Tuusniemelle yhteistyöverkoston ja uuden yritystoiminnan käynnistyminen olisi elintärkeää. Työttömyysaste on Pohjois-Savon korkein ja kunnan työpaikkaomavaraisuus alhainen.

"Kunta ei voi suoraan tukea yritystoimintaa rahallisesti, mutta me voimme rakentaa infrastruktuuria ja tarjota hyvän toimintaympäristön", Valta huomauttaa.

Kunnan isoin käynnissä oleva infraan liittyvä hanke on teollisuusalueen laajentaminen ja uuden tien rakentaminen raskaalle liikenteelle.

Lue myös: Tuusniemellä olisi höyläämö kaupan – uuteen omakotitaloon tarvittavan höylätavaran tuotantolinja höyläisi viidessä minuutissa