EU ja MTK parantaisivat tuottajan asemaa lailla - kauppa ja TEM vastustavat
"Tuottajien ongelmat eivät johdu sopimusketjun kauppatavoista. Suulliset sopimukset tai pitkiksi venyvät maksuajat eivät ole Suomessa ongelma", Kaupan liitto perustelee.
Tuottajien asemaa halutaan parantaa elintarvikeketjussa, jossa kauppa on vahvoilla. Kuva: Jaana KankaanpääEU voi olla kääntymässä maataloustuottajien puolelle kaupan valtaa vastaan. Euroopan parlamentti vaati jo aiemmin EU:n laajuisia lakeja, joilla tuottajan neuvotteluasemaa parannetaan.
600 meppiä kannatti vaatimusta.
Nyt myös Euroopan komissio saattaa olla kääntymässä lakien kannalle. Maanantaina julkaistun komission tilaaman raportin mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelmät eivät toimi. Siksi tarvitaan lakeja, jotka antaisivat viranomaisille valvontavaltaa sekä mahdollisuuden rangaistuksiin.
Valvoja voisi olla esimerkiksi Britannian mallin mukainen reilun kauppatavan asiamies, joka voisi oma-aloitteisesti tutkia epäilyjä.
"Jäsenmaissa ja parlamentissa on halua muutoksille. Jos kaksikymmentä jäsenmaata vaatii, että jotain pitää tehdä, niin komission täytyy siihen vastata", maatalouskomissaari Phil Hogan kommentoi raporttia.
Maanantaihin saakka komissio oli lainsäädäntöä vastaan. Maatalousministereiden kokouksessa osa jäsenmaista kritisoi esitystä.
Suomessa jakolinja ei ole muuttunut. MTK pitää esitystä lainsäädännöstä hyvänä.
”Esitys on loistava. Suomessa on kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan on epäreiluja käytäntöjä. Ei maatalousyrittäjä yksin pärjää kauppaa vastaan”, MTK:n lakimies Marica Twerin sanoo.
Kaupan mielestä epäreiluja käytäntöjä ei ole, joten lakeja ei tarvita.
"Maataloustuottajien ongelmat johtuvat pääasiassa ruoan maailmanmarkkinahintojen heilahtelusta, ei sopimusketjun kauppatavoista", Kaupan liiton asiantuntija Janne Koivisto kirjoittaa tiedotteessa.
Koiviston mukaan epäreilun kauppatavan tunnuspiirteet kuten suulliset sopimukset tai pitkiksi venyvät maksuajat eivät ole Suomessa ongelma.
Suomi on Brysselissä ollut lainsäädäntöä vastaan ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä linjasi toukokuussa, että lakeja ei tarvita.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tasapainoilee jossain välimaastossa.
"Suomen kanta lakeihin on, että itsesääntely on ensisijainen tapa, mutta jos se ei toimi, Suomi on valmis kehittämään lainsäädäntöä.”
Onko ryhmän linjaus riittävä todiste siitä, että itsesääntely ei toimi?
”Tilanteen voi tiivistää niin, että Euroopassa taloudellinen asema kehittyy myönteisesti muilla, paitsi viljelijöillä. Jokuhan silloin ei toimi”, Tiilikainen vastaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat