MÄNTTÄ-VILPPULA (MT)
Mäntän tehdasdynastian toisen patruunan Gösta Serlachiuksen haaveena oli rakentaa Mänttään taidemuseo. Hanke on kummitellut hänen nimeään kantavan taidesäätiön asialistalla yli puolen vuosisadan ajan ja on viimein toteutumassa.
Säätiön arvokkaan kokoelman kotina on palvellut Gösta Serlachiuksen asunnokseen rakennuttama Joenniemen kartano eli Gösta-museo. Kokoelmaan kuuluu runsaasti Suomen kuvataiteen kultakauden taiteilijoiden teoksia ja vanhoja, eurooppalaisia maalauksia.
Uudisrakennus tuo kartanon kylkeen viisinkertaisesti tilaa. Vuoden päästä avautuvaan museoon tulee vuosittain vaihtuva näyttely. Tiloissa voidaan esitellä myös nykytaidetta.
Näyttelytilan lisäksi rakennukseen tehdään juhlasali, ravintola, kauppa sekä varasto- ja konservointitilaa.
Göstan laajennus on Suomen ensimmäinen uusi taidemuseorakennus sitten Helsingin nykytaidemuseo Kiasman, kertoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Kiasma valmistui vuonna 1998.
Säätiö rahoittaa rakennushankkeen kokonaan itse.
”On yleinen harhaluulo, että kaupunki rahoittaisi täällä kulttuuria”, Sivonen toteaa.
Yksityinen rahoitus on taannut rauhan julkiselta keskustelulta. Kenenkään ei ole tarvinnut tuohtua, vaikka rakennus ylittää aluksi ilmoitetun aikataulun vuodella ja kustannusarvion 4 miljoonalla eurolla.
Rakentamista edeltäneeseen arkkitehtikilpailuun otti osaa ennätykselliset 579 ehdotusta 42 eri maasta.
Kilpailun voittaneiden espanjalaisarkkitehtien Mara Partidan, Boris Bezanin ja Héctor Mendozan luomuksen runko on liimapuuta. Pinnakseen rakennus saa harmaantuvan kuusilaudoituksen. Suunnittelijat halusivat käyttää materiaaleja, jotka liittyvät Serlachius-yhtiön historiaan.
Museon laajuudesta huolimatta Joenniemen kartanon on tarkoitus säilyä pihapiiriä hallitsevana rakennuksena. Myös puiston puita on pyritty säästämään mahdollisimman paljon.
HENRIK SCHÄFER