BRYSSEL (MT)
EU:n tilintarkastustuomioistuimen raportin mukaan 3,9 prosenttia EU-budjetin maksuista maksettiin viime vuonna virheellisesti tai väärin perustein. Luvussa on kasvua edelliseen vuoteen 0,2 prosenttiyksikköä.
”Taso on aika lailla sama kuin viime vuosina, mutta suunta on väärä. Talouskriisin oloissa virheitä pitäisi pystyä vähentämään”, tuomioistuimen suomalaisjäsen Ville Itälä sanoi tiistaina Brysselissä.
Eniten virheitä oli maaseudun kehittämistuissa, joista 7,7 prosenttia maksettiin väärin perustein. Maatalouden suorissa tuissa virheprosentti oli raportin mukaan 2,9.
EU:n aluetukien maksatuksessa virheitä oli 6 prosenttia.
Kaikkiaan EU käytti rahaa 129,4 miljardia euroa. 80 prosenttia menoista kohdistui maatalous- ja aluepolitiikkaan.
Maataloustuissa yleisin virhe oli liian suureksi ilmoitettu pinta-ala ja täydentävien ehtojen rikkominen. Maaseudun kehittämistuissa eniten ongelmia oli ympäristötuen ehdoissa.
Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa löytyi tarkastuksissa tapauksia, joissa maataloustukea oli maksettu metsän peitossa oleville alueille.
Aluetuissa yleisin virhe taas oli julkisia hankintoja koskevien lakien rikkominen.
Itälä kuitenkin muistuttaa, että pääasiassa ongelmat johtuvat tahattomista virheistä tukihakemusten täyttämisessä tai tukiehtojen huonosta tuntemuksesta. Petosepäilyjä tuomioistuimen tuhannessa tarkastuksessa tuli vastaan ainoastaan kahdeksan.
Tilintarkastustuomioistuin ei julkaise virhetietoja jäsenmaittain mutta arvioi jäsenmaiden omien valvontajärjestelmien toimintaa. Tällä kertaa tarkastettiin kahdeksan maan valvontajärjestelmät maatalouden osalta.
Kaikkien tarkastettujen maiden, Suomi mukaan lukien, valvontajärjestelmät olivat vain osittain tehokkaita. Maaseudun kehittämisessä Itävalta sai puhtaat paperit.
Tilintarkastustuomioistuin valvoo ainoastaan EU:n budjetista tulevaa rahaa. Esimerkiksi eurokriisin aikana maksettuihin tukipaketteihin tai EKP:n toimintaan valvonta ei yllä.
”Demokraattisen valvonnan puute on iso ongelma, kun ottaa huomioon kuinka suurista rahasummista esimerkiksi EU:n pysyvässä kriisirahastossa puhutaan”, Itälä painottaa.
NIKLAS HOLMBERG