• Oppilaiden osaaminen kehittyi tasaisesti kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana – koulujen väliset erot kuitenkin kasvaneet oppilaiden osaamisessa, arvioi Karvi

    Perheen lukemisharrastus edesauttoi selvästi oppilaiden osaamista.
    Työryhmä ehdottaa myös selvitystä siitä, miten nykyisen lainsäädännön mukainen inklusiivinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuu kunnissa. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.
    Työryhmä ehdottaa myös selvitystä siitä, miten nykyisen lainsäädännön mukainen inklusiivinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuu kunnissa. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  Kuva: LEHTIKUVA/Roni Rekomaa
    Uutiset|Koulutus
    17.1.202307:53
    STT

    Oppilaiden osaaminen kehittyi alkuopetuksessa eli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana yhtä hyvin eri puolilla maata suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Asia selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä pitkittäisarvioinnista.

    Koulujen väliset erot ovat kuitenkin arvioinnin mukaan kasvaneet alkuopetuksen aikana.

    Arvion mukaan tyttöjen ja poikien taidot olivat kehittyneet keskimäärin yhtä hyvin. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden osaaminen oli kuitenkin jäänyt muista jälkeen.

    Oppilaiden osaamisessa ja kehityksessä oli myös paljon yksilöllistä vaihtelua kaikissa oppilasryhmissä.

    Perheen lukemisharrastus oli selvästi yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saivat kokonaisosaamiseen yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukivat harvemmin kuin kerran viikossa. Osaamisen kehittyminenkin oli sitä suurempaa, mitä useammin oppilas harrasti lukemista.

    Myös ohjattujen harrastusten määrän katsottiin olevan yhteydessä osaamiseen, huoltajien koulutustaustasta riippumatta.

    Kehitys matematiikassa oli ensimmäisen kahden kouluvuoden aikana erityisen tasaista, mutta äidinkielessä kirjoitustaidon kehittymisessä havaittiin merkittäviä eroja.

    Äidinkielessä osaaminen oli ruotsinkielisissä kouluissa hieman heikompaa kuin suomenkielisissä. Ruotsinkielisissä kouluissa pärjättiin taas paremmin matematiikassa suomenkielisiin nähden.

    Suomenkielisissä kouluissa tytöt kehittyivät kirjoittamisessa hyvin, kun taas kaikkein heikointa kehitys oli suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevilla pojilla.

    ”Kirjoittaminen on keskeinen taito koulussa. Osaamista osoitetaan usein kirjoittamalla, joten kirjoitustaidon puutteet voivat heijastua muidenkin oppiaineiden tuloksiin. Tähän tulokseen on syytä herätä nyt, kun oppilaita ehditään vielä tukea peruskoulun aikana”, sanoo arviointiasiantuntija Annette Ukkola tiedotteessa.

    Kolmasluokkalaisten arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa syksyllä 2020 runsaat 8  000 oppilasta yhteensä 274 koulusta kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaista yli 7  000 oli suomenkielisistä ja hieman alle tuhat ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaista noin 550 opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.

    Oppilaat tekivät osaamista mittaavan tehtäväsarjan tietokoneilla tai tableteilla koulun opetuskielellä.

    Arviointi oli osa perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen liittyvien taitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden taitoja on tähän mennessä arvioitu ensimmäisen ja kolmannen luokan alussa. Seuraavan kerran niitä arvioidaan 7. luokan alussa syksyllä 2024.

    Artikkelin aiheet
    oppilaan osaaminen
    koulutuksen arviointi
    lukeminen
    matematiikka
    äidinkieli
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle