Äänekoskelle parin vuoden päästä valmistuvan Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman havusellutehtaan puunhankinta-alueet menisivät laajasti päällekkäin.
Havupuun käyttöä samoilla seuduilla lisää jo tänä vuonna Stora Enso, joka muuttaa Varkaudessa hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi kartonkikoneeksi.
”Puuta Suomessa riittää kahdelle tai kolmelle uudelle, noin miljoonan tonnin sellutehtaalle. Keskeinen kysymys investoreille kuitenkin on, kuinka paljon puun hinta nousee uusien investointien vuoksi”, sanoo metsäteknologian professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Asikainen huomauttaa, että metsäteollisuus on onnistunut pitämään sellupuun reaalihinnan vakaana vuosikymmeniä. Jos sellutehtaiden raaka-aineen käyttö nousee lähelle todellisten hakkuumahdollisuuksien rajaa, alkaa paine puun hinnan nousuun kasvaa.
”Kysymys ei ole vain kuutiomääristä, vaan niiden päälle laitettavasta hintalapusta.”
Metsäteollisuuden uusien investointien avulla olisi Asikaisen mukaan kuitenkin mahdollista synnyttää myönteinen kierre. Mitä enemmän hakataan, sitä innokkaammin metsänomistajat sijoittavat puuntuotantoon.
”Kysymyshän ei ole nollasummapelistä. Kasvava metsäteollisuus johtaa kasvaviin metsävaroihin.”
Suomen metsien puumäärä on paisunut 1980-luvun alun 1,7 miljardista kuutiometristä 2,3 miljardiin kuutiometriin ja kasvu jatkuu.
Sellutehtaiden puuhuollolle on Asikaisen mukaan elintärkeää, että sahateollisuus pystyy toimimaan kilpailukykyisesti.
”Sellutehtaiden pääraaka-aine ei ole harvennusmetsistä tuleva kuitupuu vaan tukkileimikoista peräisin oleva sahojen pintahake ja latvakuitupuu.”
Äänekosken, Kuopion ja Kemijärven sellutehtaiden toteutuminen edellyttäisi kahden tai kolmen uuden suursahan rakentamista, jotta puunhankinnassa mukana tulevat tukit pystyttäisiin jalostamaan.
Juha Kaihlanen