Sosiaaliturva maksoi 78 miljardia euroa toissa vuonna – ylivoimaisesti suurin osa menoista liittyy ikääntymiseen
Perheisiin ja lapsiin sosiaaliturvasta meni toissa vuonna noin 7,9 miljardia euroa. Se on kymmenen prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista.
Sosiaaliturvan menot kasvoivat toissa vuonna edelliseen vuoteen verrattuna reaalisesti alle prosentilla. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa toissa vuonna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Reaalisesti menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna alle prosentilla.
Asukasta kohden sosiaaliturva maksoi toissa vuonna hieman yli 14 000 euroa.
Sosiaaliturvan menoista ylivoimaisesti suurin osuus, 42 prosenttia eli 32,7 miljardia euroa oli ikääntymiseen liittyviä menoja, valtaosin vanhuuseläkkeitä. Näissä menoissa ei tapahtunut reaalisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kasvu on ollut kuitenkin huimaa, sillä ikääntymiseen kohdistuvat menot ovat toissa vuoden hinnoissa kasvaneet 138 prosenttia 2000-luvulla.
THL:n mukaan eläkemenojen kasvun syynä ovat työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.
Suurin suhteellinen pudotus sosiaaliturvan menoissa tapahtui toissa vuonna työttömyysturvassa. Sen menot putosivat reaalihinnoin tarkasteltuna seitsemän prosenttia eli lähes 400 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. THL:n mukaan muutoksen taustalla on työllisyystilanteen palautuminen pandemian aiheuttamasta työttömyys- ja lomautusaallosta. Vuonna 2020 työttömyysturvan menot kasvoivat 35 prosenttia.
Suurin suhteellinen kasvu oli puolestaan perheisiin ja lapsiin kohdistuvissa menoissa, jotka kasvoivat reaalisesti noin viisi prosenttia. Tämän ryhmän palveluiden menot kasvoivat noin kymmenen prosenttia. Eniten kasvua oli lasten päivähoitomenoissa, 15 prosenttia.
Perheisiin ja lapsiin sosiaaliturvasta meni toissa vuonna noin 7,9 miljardia euroa. Se on kymmenen prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista.
Valtio ja kunnat rahoittivat sosiaaliturvan menoista hieman alle puolet. Työnantajien rahoitusosuus puolestaan kasvoi 30,5 prosenttiin, kun se oli edellisenä vuonna 29 prosenttia. Loput rahoituksesta tulee työntekijöiltä ja muilta vakuutetuilta (noin 15 prosenttia) ja sosiaalivakuutuksen pääomatulojen kautta (noin viisi prosenttia).
Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski 0,7 prosenttiyksiköllä 31,2 prosenttiin. THL:n mukaan Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Pohjoismaiden toiseksi suurin. Sen sijaan asukasta kohden lasketut sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät.
- Osaston luetuimmat