Yhdellä luvalla kalaan koko maassa
Kalatalousalue nostikuhan alamittaa ja suurensi talvikalastuksessa sallitun verkon pienintä silmäkokoa vuonna 2003. JuhaniPirskasen kuhat ja kuha-saaliit ovat kasvaneet Pohjois-Kallavedellä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoNykyisin kalastaja maksaa 22 euron kalastuksenhoitomaksun ja lisäksi aluekohtaisen 29 euron viehekalastusmaksun. Maa on jaettu viiteen viehekalastusalueeseen.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) työryhmä esittää, että kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistetään valtakunnalliseksi maksuksi, joka oikeuttaa kalastukseen yhdellä vieheellä koko maassa.
Luvan hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa tai 5 euroa vuorokaudessa. Maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.
Näin työryhmä laajentaa maksuvelvollisuuden 65-vuotiaille ja vanhemmille, jotka nyt voivat kalastaa yhdellä heitto- tai vetovieheellä vapaasti.
Onkiminen ja pilkkiminen säilyvät maksuttomina yleis-kalastusoikeuksina kaikille.
Uusi kalastuslaki tavoittelee kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Suuri muutos nykyiseen lakiin on siinä, että jatkossa alamitat ja verkkojen pienimmät silmäkoot säädetään asetuksella tai elykeskuksen määräyksellä
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MMM:stä sanoo, ettei nykymenettely, jonka mukaan kalatalousalue saa päättää alamitoista ja silmäkoosta, täytä perustuslain vaatimuksia.
Hän pitää normein säädeltäviä rajoituksia alamitoista ja silmäkoosta selvänä parannuksena.
Esimerkiksi Oulunjärven ja Kallaveden alueilla on kuhan alamitan ja verkon silmäkoon nostolla saatu kalakantoja parannettua selvästi, mutta moni kalatalousalue sallii kuhan pyynnin yhä niin pienenä, ettei kala ehdi kutemaan kertaakaan ennen kuin joutuu pannulle.
Työryhmä haluaa tehostaa vaelluskalojen kestävää käyttöä ja hoitoa tehokkaalla ja monipuolisella pyynnin säätelyllä.
Kalatalouden ohjaus ja järjestäminen maakunnissa säilyy kalatalousalueiden työnä. Alueita vähennetään ja niiden hoito halutaan ammattimaiseksi.
Kalatalousalueessa on jatkossakin vesialueiden omistajien, neuvonnan ja kalastajien edustajia. Sen tärkein työ on laatia alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja huolehtia suunnitelman täytäntöönpanosta.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat perusta kalastuksen järjestämiselle ja kalavarojen hoidolle aluetasolla. Suunnitelmien sitovuutta ja toteutumisen seurantaa aiotaan lisätä.
Ammattikalastajien mahdollisuuksia ostaa kalastuslupia parannetaan. Vesistön käyttö- ja hoitosuunnitelmiin rajattaisiin ammattikalastukseen erityisen hyvin soveltuvat alueet.
Kalastusyrittäjän tulee saada tällaisille alueille lupa kalatalousalueelta. Jos kalatalousalue ei myönnä lupaa, sitä voi hakea elykeskukselta.
Vain kalastusyrittäjät saisivat käyttää troolia, isorysää tai isoa nuottaa. Heille tulee velvoite raportoida saaliista.
Virkamiehet jalostavat mietinnön hallituksen esitykseksi uudeksi kalastuslaiksi. Se vie noin vuoden. Uusi kalastuslaki tulee siten voimaan aikaisintaan vuonna 2014.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat