Yrityksen pitää joka päivä tehdä töitä niin kuin huomenna uhkaisi kriisi. Yrityksen hallituksen pitää muistaa se ennen muuta silloin, kun menee hyvin.
Ne olivat tärkeimmät johtopäätökset, kun Pellervo-Instituutin HLJ-Akatemia viime viikolla pohti eurokriisin vaikutuksia talouden johtamiseen.
Harry Salonahon ohjeita kriisiajan yrityksille olivat: varmista kassavirta, äläkä päästä rahaa sitoutumaan käyttöpääomaan. Mieti, miten kriisi vaikuttaa myös asiakkaisiisi ja kilpailijoihin.
Jos asiakkaan taloustilanne huononee, hän siirtyy ehkä halvempiin tuotteisiin. Yrityksen saamassa katteessa ero voi olla vielä suurempi.
Yrityksen asemaa kilpailijoihin verrattuna Salonaho kuvasi kaskulla.
”Kaksi retkivaeltajaa törmäsi karhuun. Toinen potkaisi saappaat jalasta, otti repusta juoksukengät ja veti ne jalkaansa. Toinen huomautti, ettei karhulle silläkään pelillä pärjää. ’Ei niin, mutta minulle riittää, että olen nopeampi kuin sinä.’”
Salonaho kehotti myös pohtimaan, mitkä muutokset ovat lyhytaikaisia ja mitkä pysyviä. Pysyviä megatrendejä ovat esimerkiksi energian kulutuksen kasvu ja hinnan kallistuminen, ympäristö ja terveys, puhtaan veden tarve, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen.
Nykyisestä kriisistä Salonaho ennustaa pitkää, ja hän uskoo sen loppuvan vasta inflaatiokriisin kautta.
Salonaho on Pinus-konsulttiyhtiön omistaja, HOK-Elannon hallituksen jäsen ja entinen Valion toimitusjohtaja.
Matti Lainema Denali-konsulttiyhtiöstä korosti yrityksen omistajien ja luottamusjohdon vastuuta yritysten menestyksestä.
Omistajille yrityksen menestys on tärkeää siksikin, että he eivät ole jonossa ensimmäisinä vaan viimeisinä.
”Omistajien osuus on jäännös, kun muut ovat omansa ottaneet.”
Omistajien rooli on valita hallitus sekä määritellä tahtotila ja sen mukaiset tavoitteet ja reunaehdot, Lainema määritteli.
”Monet toimitusjohtajan potkut ovat johtuneet itse asiassa hallituksen omasta leväperäisyydestä; hallitus ei ole päättänyt toimitusjohtajan kanssa yrityksen tavoitteista.”
Yritys voi tosin Laineman mukaan toimia hyvin sekä silloin, kun hallitus on hyvä, että silloin kun se on riittävän huono – nimittäin jos se jälkimmäisessä tapauksessa jättää hommat päteville johtajille.
Hallituksen pitää olla erityisen tarkkana, kun yrityksellä menee hyvin, Lainema korosti. ”Silloin pitää kysyä, millä tavalla toimintaa kehitetään.”
HEIKKI VUORELA