Maaseudun Tulevaisuudessa käsiteltiin perjantaina (8.8.) maasto- ja metsäpaloja ja niiden sammuttamista Suomessa. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta listasi vahvuuksiamme ja vertasi meidän toimintaa ruotsalaisten toimintaan.
Yhden oleellisen asian Ruuska kuitenkin unohti kertoessaan Suomen palojen torjunnan erityispiirteistä. Häneltä unohtui valtakunnan laajuinen sopimuspalokuntajärjestelmä.
VPK-yhdistykset ja henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnat muodostavat maahan paloasemien verkoston.
Sopimuspalokuntia Suomessa on 709, joissa on 13 400 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista. Vastaavasti ammattipalokuntia on 112 ja näissä on yhteensä noin 4 000 palomiestä.
Sopimuspalokunnat lähtevät hälytystehtäviin nopeasti – sopimusten mukaan koko maassa saadaan 5 minuutissa liikkeelle 1 401 sopimuspalokuntalaista ja 30 minuutissa on liikkeellä jo 3 167 sopimuspalokuntalaista.
Sopimusten mukaisen määrän lisäksi sopimuspalokunnista löytyy yleensä myös joustavasti lisää lähtijöitä ja pitkittyneitä tilanteita varten vaihtomiehistöä.
Useimmiten maasto- ja metsäpalot sammutetaan Suomessa sopimuspalokuntalaisten toimenpitein. He osallistuvat myös kaikkiin muihin pelastustoimen hälytystehtäviin. Noin 60 prosentissa pelastustoimen vuotuisista hälytystehtävistä on sopimuspalokuntalaiset mukana. Vuonna 2013 paloauto lähti hälytystehtävään 86 000 kertaa sopimuspalokunnan tallista.
Isto Kujala
toiminnanjohtaja
Suomen
Sopimuspalokuntien Liitto ry