• Valtio ei maksa piilovelkojaan konkurssiyrityksille

    Verohallinnon pitää ennen konkurssin vireillepanoa vähentää yrityksen veroveloista maksetut ja maksamattomat ennakkoverot sekä vahvistettujen tappioiden, käyttöomaisuuden ja varastojen vero-osuudet.
    Kuva: Jukka Pasonen
    Uutiset|Talous
    30.12.202311:30
    Lukijalta
    Lassi Mäkinen

    Verohallinto käynnistää eniten yritysten konkursseja. Konkurssitilanteessa sen esittämät valtion saamiset yritykseltä ovat osittain aiheettomia eikä yrityksen veroveloista vähennetä valtion piilovelkoja yritykselle.

    Konkurssissa yrittäjä menettää kaiken ja yrityksen työntekijät työpaikkansa, mutta valtio hyötyy nollaamalla velkansa.

    Konkurssiin asetettavalla yhtiöllä voi olla muun muassa arvonlisävero- ja yhteisöverovelkaa sekä tilittämättömiä ennakonpidätyksiä ja sairausvakuutusmaksuja. Arvonlisävero-, ennakonpidätys- ja sairausvakuutusvelka perustuvat yrityksen itse antamiin ilmoituksiin. Yhteisöverovelka voi olla ennakkoveroa tai jäännösveroa.

    Ennakkovero ei ole oikeaa veroa, koska lopullista verotusta ei vielä ole toimitettu. Erääntyneitä mutta maksamattomia ennakkoveroja ei saa sisällyttää verovelkaan ja maksetut ennakkoverot pitää vähentää verovelan summasta, koska yleensä yritykselle ei synny verotettavaa tuloa konkurssivuodelta.

    Hyvin usein yritys on tuottanut tappiota jo aikaisempinakin verovuosina. Tappiot on verotuksessa vahvistettu vähennettäviksi myöhemmin. Konkurssi estää vähentämisen, mutta Verohallinto ei tilitä tappioiden vero-osuutta konkurssipesälle.

    Yrityksellä on yleensä muitakin verosaamisia valtiolta. Konkurssituomio nollaa myös nämä valtion velat. Jos yrityksellä on poistamatonta käyttöomaisuutta ja myymätöntä vaihto-omaisuutta, nämä jäävät ikuisesti vähentämättä verotuksessa, kun yritys menee konkurssiin.

    Verohallinnon pitää ennen konkurssin vireillepanoa vähentää yrityksen veroveloista maksetut ja maksamattomat ennakkoverot sekä vahvistettujen tappioiden, käyttöomaisuuden ja varastojen vero-osuudet.

    Näiden vähennysten jälkeen saattaa käydä jopa niin, että valtio onkin velkaa yritykselle eikä päinvastoin. Silloin konkurssiin asettaminen ei ainakaan Verohallinnon hakemuksesta voi tulla kysymykseen. Jos konkurssi kuitenkin toteutuu muiden velkojen vuoksi, Verohallinnon tulee tilittää piilevät valtion velat konkurssipesälle.

    Lassi Mäkinen

    ekonomi

    Talousteema Oy

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle