Aura-auto lähtee hommiin, kun päätiellä kahden sentin lumikerros – sohjolla raja on sentti

Kelikeskuksessa tehdään talvisaikaan töitä yötä päivää, jotta autoilijoiden liikenne sujuu. Kelivalvonta on juuri sellaista työtä, jota kukaan ei näe silloin, kun se tehdään hyvin, mutta jos se tehdään huonosti, voi tapahtua kauheita.

"Ilman lämpötila ei meitä hirveästi kiinnosta, vaan tien. Aste-ero voi olla neljäkin astetta ilman ja tien välillä, sanoo keli-insinööri, kelipalvelujen tiiminvetäjä Pilvi Hyvönen.

Suomessa on 78 000 kilometriä valtion teitä, jotka on jaettu 79 urakka-alueeseen. Vantaalla sijaitsevan YIT:n Palvelukeskus PANUn hoidossa on noin neljäsosa niistä.

"Niillä kaikilla alueilla me talvikaudella seuraamme täällä 24/7 kelimuutoksia ja sääennusteita ja pyrimme ennakoimaan keliolosuhteita. Talvikausi alkaa pohjoisessa 15. syyskuuta ja loppuu 15. toukokuuta."

Pääteillä kahden sentin lumikerros on lähtökynnys, jolloin aurojen pitää olla liikkeellä. Sohjolla raja on yksi sentti.

Kelikeskuksessa tarkkaillaan näytöiltä teiden lämpötiloja, ilmankosteutta, sateita ja lumipyryjä. Tutka- ja sateliittikuvaa tulee eri puolilta Suomea Ilmatieteen laitokselta Liikenneviraston kautta.

Lisäksi apuna on viitisensataa tiensääasemaa alueilla, kelikamerakuvia, kelin seurantaan tarkoitettuja ennusteita. Maastossa keliä seuraa YIT:n urakoiden työnjohto. Tietoa tulee myös kilpailevilta kelikeskuksilta ja tienkäyttäjiltä, jotka ilmoittavat hanakasti esimerkiksi tielle pudonneesta rojusta.

"Meillä on tunnin reagointiaika lähteä korjaamaan rojut pois. Autoilijoilta tulee myös auraus- ja suolaustarpeita. Isot reiät tiessä voivat olla sellaisia, joista soitetaan, mutta kunnossapitoon eivät kuulu kuin hätäpaikkaukset. Joskus jotain reikää pitää paikata monta kertaa vuorokauden aikana", kuvailee kehityspäällikkö Tiina Talja.