Ensi vuoden viljelysuunnitelmia pohdittaessa on hyvä ottaa jo huomioon ensi vuonna pienenevä tukeen hyväksyttävä hoidetun viljelemättömän pellon ala.
Ensi vuonna luonnonhaittakorvauksessa (lfa) tilan kokonaispeltoalasta voi olla kesantoa, luonnonhoitopeltoja ja monimuotoisuuspeltoja enintään 25 prosenttia, kertoo maatalousylitarkastaja Antero Nikander maa- ja metsätalousministeriöstä.
Jos tilalla on kesannon, luonnonhoitopeltojen ja monimuotoisuuspeltojen lisäksi vielä viherlannoitusnurmea, niitä voi olla yhteensä enintään 50 prosenttia tilan kokonaispeltoalasta.
Tiedot perustuvat Suomen komissiolle tekemään ohjelmaesitykseen.
Ympäristökorvauksessa muutokset hoidettujen viljelemättömien peltojen eli satoa tuotantoon käyttämättömien alojen kohtelussa ovat sen sijaan varsin pieniä verrattuna aiempaan.
Luonnonhoitopeltonurmia (lhp) voi ensi vuonna olla ympäristökorvauksen kohdentamisalueella enintään 20 prosenttia viljelyalasta ja muualla maassa enintään 5 prosenttia, kertoo neuvotteleva virkamies Sini Wallenius maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sen ylittävä osa jää ilman ympäristökorvausta.
Viherlannoitusnurmi on luonnonhoitopeltonurmien tavoin ensi vuodesta lähtien ympäristökorvauksessa tilojen valittavissa oleva lohkokohtainen toimenpide. Sen enimmäisalaa ei ole ympäristökorvauksessa rajoitettu, mutta esimerkiksi viherryttämistuessa viljelyn monipuolistamisvaatimus saattaa rajoittaa tilakohtaista enimmäismäärää.
Luomutila ei voi saada viherlannoitusnurmesta ympäristökorvausta, koska luomutiloilla viherlannoitus on muutenkin osa sen tuotantotapaa.
Kesannon kohtelu ei ympäristökorvauksessa muutu aiemmasta. Sille ei jatkossakaan makseta ympäristökorvausta.
Viherryttämistuessa kesanto lasketaan Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla tiloilta edellytettäväksi ekologiseksi alaksi. Muualla maassa ekologista alaa ei vaadita.
JUHANI REKU