Venäjän sota iskee Suomen ravintoloihin – kustannuskurimus ajaa vaihtamaan ulkomaiseen ruokaan, MaRa varoittaa

Ravintola- ja majoitusyritysten kustannusten merkittävä nousu voi ajaa alan lisäämään ulkomaisten elintarvikkeiden raaka-aineiden käyttöä, varoittaa Matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry tiedotteessaan.

Ravintoloiden elintarvikeraaka-aineiden arvioidaan kallistuvan vähintään 10 prosenttia tämän vuoden aikana.

Lämmitykseen liittyvien polttoaineiden hinnat ovat nousseet 40 prosenttia sekä dieselin ja sähkön hinta 30 prosenttia helmikuusta 2020 helmikuuhun 2021.

Koronapandemia ja julkisen vallan asettamat rajoitukset ovat heikentäneet MaRan mukaan matkailu- ja ravintola-alan yritysten taloudellista kestokykyä merkittävästi.

"Juuri kun olimme huokaisemassa helpotuksesta koronarajoitusten päättymisestä, Venäjän aloittama häikäilemätön sota loi uuden kriisin toimialamme yrityksille", MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Venäjän sota lopettaa venäläisten matkailun Suomessa pitkäksi ajaksi. Venäjän ilmatilan sulku vähentää merkittävästi aasialaisten matkailijoiden määrää. Korvaavat matkailijat pitää hakea muun muassa muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista.

"Nämä markkinat ovat erittäin kilpailtuja. Muuttunut tilanne vaatii voimakasta Suomen maakuvamarkkinointia ulkomailla. Yritysten voimavarat maakuvamarkkinointiin ovat heikot koronarajoitusten jälkeen", Lappi sanoo.

Eduskunnan tulisi hänestä myöntää Visit Finlandille 10 miljoonan euron määräraha markkinointiin ulkomailla.

MaRan jäsenkyselyn mukaan peräti 60 prosentilla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä liikevaihto alenee tammi–maaliskuussa vähintään 30 prosentilla verrattuna vastaavaan aikaan 2019.

Tulevana keväänä ja kesänä liikevaihto vähenee ainakin jonkin verran kahdella kolmasosalla yrityksistä.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 371 yritystä.

MaRa esittää, että Verohallinto korottaisi ravintoedun arvoa ja opetusministeriö korottaisi yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden aterian enimmäishintaa sekä opiskelijoille maksettavaa ateriatukea.

"Nämä korotukset ovat välttämättömiä, jotta yritykset pystyvät kohonneiden kustannusten kurimuksessa säilyttämään ruuan laadun ja käyttämään ulkomaisia elintarvikkeita kalliimpia kotimaisia elintarvikkeita."

"Jollei korotuksia tehdä, kotimaisen maatalouden kriisi syvenee, kun sitä pitäisi helpottaa", Lappi toteaa.

Myös kuntien ja muun julkisen sektorin pitäisi joustaa ateriapalvelu- ja majoitussopimuksissaan.

Julkisyhteisöjen laatimien sopimusten mukaan hinnoittelua koskevat sopimusehdot ovat määräaikaisia ja niistä poikkeaminen on osoittautunut vaikeaksi myös kriisitilanteissa.

"Julkisyhteisöjen tulisi tarkistaa hankintasopimusten ehtoja yhdessä jäsenyritystemme kanssa, jotta yritykset pystyisivät turvaamaan korkeatasoiset palvelut ja esimerkiksi raaka-aineiden kotimaisuuden", Lappi sanoo.

"Julkisyhteisöt voivat joustamattomalla toiminnallaan heikentää huoltovarmuutta ja vaikeuttaa maatalousyrittäjien asemaa entisestään."

Lue lisää:

Sodan vaikutus näkyy jo Pohjois-Suomessa: Matkailijaryhmiä perunut tulonsa, Natoon kuulumaton Venäjän rajanaapuri ei tunnu turvalliselta

Maaseutumatkailun Vuoden Kellokas nojaa kartanoperinteeseen – "Nyt on aika asiakkaiden äänestää jaloillaan ja käyttää maaseudun palveluja, jos maaseutu halutan pitää elävänä", yrittäjä toteaa

Edit. Otsikkoa muutettu 31.3.22. klo 11.07 ja 11.50.