Kuorma-autoalan kuljettajapula saattaa pahentua entisestään tulevina vuosina – haastavat työajat ja -olot syövät alan houkuttelevuutta
Kuljetusalaa koskee hyvin tarkka ajo- ja lepoaikalainsäädäntö, ja työsuojeluviranomaiset tekevät alalla säännöllisesti tarkastuksia.
Kuorma-autoalan kuljettajien työolojen ja -aikojen nähdään olevan hankalia ja rajoittavan muuta elämää eri tavalla kuin säännöllisen päivätyön. Kuljettajien työoloja heikentää entisestään muun muassa asianmukaisten taukopaikkojen puute. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.Suomessa on ollut jo pidemmän aikaa pulaa kuorma-autoalan kuljettajista, ja todennäköisesti kuljettajapula tulee kasvamaan entisestään. Esimerkiksi verkkokaupan kasvu lisää ammattimaisen kuljettamisen roolia toimitusketjuissa, kertoo Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:n yhteiskuntasuhteiden päällikkö Janne Kojo.
”Kuorma-autoalan sisällä suurin pula koskee haastavimpia kuljettamisen suoritealoja, kuten puutavarakuljetusta, joka vaatii perusosaamisen lisäksi aivan omanlaistaan erityisosaamista.”
SKAL on alan yritysten edunvalvontajärjestö.
Kojon mukaan suurin yksittäinen tekijä kuorma-autoalan kuljettajapulan taustalla lienee alan yleinen houkuttelevuus ja arvostus: työolot ja -ajat ovat hankalia ja rajoittavat muuta elämää eri tavalla kuin säännöllinen päivätyö.
Samaa mieltä on myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen.
”Jos nuorella ihmisellä on mahdollisuus kouluttautua työhön, jossa työajat ajoittuvat päiväaikaan eivätkä työpäivät ole jopa 15 tunnin pituisia, mitä ne voivat kuljetusalalla olla kaikkine sidonnaisuuksineen, ammatinvalinta kohdistuu helposti toiselle alalle.”
Kojon mukaan kuljettajien työoloja heikentää entisestään asianmukaisten taukopaikkojen puute. Henkilökohtaisesta hygieniasta ja hyvinvoinnista huolehtiminen voi olla hankalaa esimerkiksi yötaukojen aikana. Alalla tapahtuu lukuisia pieniä rikkeitä ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamisessa, mikä Kojon mielestä heijastelee taukopaikkaverkoston puutteita.
Kuljetusalaa koskee hyvin tarkka ajo- ja lepoaikalainsäädäntö, ja työsuojeluviranomaiset tekevät alalla säännöllisesti tarkastuksia. Yhtäjaksoinen ajoaika saa olla 4,5 tuntia, ja tietyin väliajoin täytyy pitää tietyn pituisia taukoja. Myös yhtäjaksoinen, riittävän pitkä lepotauko on pakollinen.
”Jos yöllä auki oleva taukopaikka on 10 minuuttia liian kaukana, lainsäädännön näkökulmasta kuljettaja ei voi ajaa sinne asti. Välttämättä kuljettajat eivät aina tätä noudata, minkä seurauksena tilanne näyttäytyy mediassa sellaisena, että alalla tapahtuu paljon rikkeitä – vaikka voisi olla kokonaisuuden kannalta fiksumpaa mennä sellaiseen paikkaan, jossa fasiliteetit ovat aidosti kunnossa tauon pitämiseen”, Kojo pohtii.
Kuorma-autoalan kuljettajapulan taustalla on Kojon mukaan osittain myös vaatimus ammattipätevyydestä, joka tuli voimaan jo vuonna 2009: enää ei riitä pelkkä C- tai CE-ajokortti, vaan tarvitaan kattava, lähtökohtaisesti 280 tunnin ammattipätevyyskoulutus sekä vähintään viisi ammattipätevyyskoulutuspäivää viiden vuoden välein, jotta pätevyys säilyy.
AKT:n Pasasen mukaan toimialalla on pohdittu yhdessä eri osapuolten kesken koulutuksen nopeuttamista.
”Kuljetusala on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan vaativammaksi muun muassa digiosaamisen osalta, joten kunnollinen koulutus on ehdoton ja lisää myös ammatin arvostusta.”
Myös varusmiespalvelus on tärkeä reitti kuorma-autoalalle. Puolustusvoimat kouluttaa omiin tarpeisiinsa kuljettajia, ja koulutus on räätälöity niin, että se tuottaa aina ammattipätevyyden. Kojo kertoo, että Puolustusvoimissa saadun pätevyyden hyödyntäminen siviilissä vaatii 21 vuoden iän.
”Tässä taas on ongelmana se, että moni varusmiespalveluksesta kotiutuva nuori ei ole vielä 21-vuotias, jolloin on suuri riski, että nuori lähtee muulle alalle töihin ja menetämme kuljettajapotentiaalin.”
Kuorma-autoalan koulutuksiin hakeutuvien opiskelijoiden määrissä on ollut kymmenen vuoden aikana jonkin verran aaltoliikettä. Kokonaiskuvaa katsoessa opiskelijoiden määrät ovat kuitenkin olleet aavistuksen verran laskussa, kertoo Työtehoseuran koulutuspäällikkö Toni Jokinen.
”Pandemian aikana on tapahtunut selkeä lasku: vielä pandemian alkuvaiheessa hakijoita oli selvästi enemmän kuin tällä hetkellä. Laskeva trendi koskee yhtä lailla kuorma-autoalan kaikkia koulutuksia, ja joudummekin tekemään paljon töitä sen suhteen, että saamme markkinoitua koulutuksia ja lisättyä alan kiinnostavuutta.”
Puolustusvoimissa kuorma-autoalan ammattipätevyyden suorittamisessa ei ole ollut juuri muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ammattipätevyyden suorittaa vuosittain 5 100–5 900 sotilaskuljettajaa. Puolustusvoimilla ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa kuljettajista hakeutuu kuorma-autoalalle siviilissä, kertoo Pääesikunnan osastoinsinööri ja ajoneuvotarkastaja Jyrki Lyijynen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan siviilissä C-ajokortteja suoritettiin viime vuonna noin 4 400 ja CE-ajokortteja noin 2 600 kappaletta.
2000-luvun alussa – ennen vuonna 2009 voimaan tullutta ammattipätevyysvaatimusta – C-ajokorttien suorittaminen oli voimakkaassa nousussa. Vielä vuonna 2007 niitä suoritettiin noin 20 000 kappaletta.
”Viimeiset viisi vuotta hyväksyttyjen C- ja CE-ajokokeiden lukumäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena”, sanoo Traficomin asiantuntija Joakim Finander.
Siviilissä kuorma-autokortteja suoritetaan paljon kaikissa ikäryhmissä 18-vuotiaasta 50 ikävuoteen asti, minkä jälkeen niiden suorittaminen alkaa hiljalleen vähentyä. Yksittäisiä kortteja suoritetaan silti jopa vielä 65–79 vuoden iässä.
- Osaston luetuimmat
