Kohti 2024 presidentinvaaleja: Niinistölle häviävien tappio on laimea, jytkyjä ei ole näköpiirissä

Politiikan erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta odottaa presidentinvaaleissa mielenkiinnolla, valitaanko uusi presidentti jo ensimmäisellä kierroksella. Se olisi Suomen nykyjärjestelmän historiassa ensimmäinen kerta.

”Nyt odotellaan seuraavaa gallupia, josta Sauli Niinistön ylivoimaa voisi ennustaa. Se, että hän saa jatkaa presidenttinä, ei ole mikään yllätys. Suorassa kansanvaalissa on aina valittu istuva presidentti, jos hän on ollut ehdolla”, Karimäki kertoo.

”Yllättävää tällä kertaa on konsensuksen korkea taso.”

Voittaja vaikuttaa varmalta, mutta kuka Niinistön haastajista saa vaaleista eniten irti? Entä lähtevätkö hänelle hävinneet ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2024?

”Ehdokkaat ovat hyvin eri vaiheissa poliittista uraansa. Näkisin, että poliittisen uransa alussa olevat ehdokkaat kuten Merja Kyllönen (vas.) ja Laura Huhtasaari (ps.) saavat mukana olosta merkittävän julkisuuden lisäyksen”, Karimäki arvioi.

Rökäletappio vähentää usein halukkuutta lähteä ehdolle seuraavissa vaaleissa. Näin kävi Paavo Lipposelle (sd.), joka keräsi vuoden 2012 vaaleissa vain 6,7 prosenttia äänistä ja päätyi viidenneksi.

Tällä kertaa häviäjien suuri määrä kuitenkin laimentaa tappiota, Karimäki ennustaa.

”Koska Niinistön kannatus on niin korkea, on selvää, että osa kaikkien puolueiden kannattajista äänestää häntä oman puolueen ehdokkaan sijasta. Tällöin kaikki muut ehdokkaat alisuorittavat puolueensa kannatustasoon nähden.”

Hän arvioi, ettei Niinistön lähtö kokoomuksen sijasta valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ollut ainakaan huono, vaikka sen merkitystä onkin vaikea tietää tarkkaan.

Nykyisistä vaalikasvoista tulee siis ehkä entistä tutumpia vuoden 2024 vaaleissa, mutta keitä muita presidenttitenteissä tullaan näkemään?

Karimäki ei halua nostaa ketään selväksi voittajasuosikiksi, eivätkä vaalien teematkaan ole vielä selvät.

”Tämänkertaisen vaalin ehdokkaisiin vaikutti varmasti se, että suositun istuvan presidentin haastaminen on niin vaikeaa. Voi olla, että se vaikutti esi­merkiksi SDP:n Eero Heinä­luoman ja Jutta Urpilaisen jäämiseen pois”, Karimäki miettii.

”Ehdokkuus kiinnostaa heitä ehkä ensi vaaleissa.”

Myös keskustan Olli Rehnin nimi on mainittu vaalispekuloinnissa. Hän toimii nyt Suomen Pankissa, josta on noussut aiemminkin presidenttejä, kuten Risto Ryti ja Mauno Koivisto. Minään varsinaisena presidenttihautomona sitä ei Karimäen mukaan voi kuitenkaan pitää.

Entä Jan Vapaavuori (kok.)? Voiko Helsingin pormestariksi identifioituminen torpata koko kansan presidenttiyden?

”Tämän vuoden vaalikeskusteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntemus on noussut hyvin tärkeäksi. Jos henkilö toimii puhtaasti sisäpolitiikassa, se voi olla ehdokkaalle haaste”, Karimäki pohtii.

”Toisaalta ei ole mitään tiettyjä paikkoja, jotka valmistaisivat merkittävästi presidenttiyteen tai vastaavasti sellaisia, jotka eivät missään nimessä käy.”

Sukupuolten tasa-arvosta on ollut viime aikoina paljon puhetta. Se saattaa nousta seuraavissa presidentinvaaleissa merkittäväksi teemaksi, jos aihe pysyy esillä. Myös ilmastonmuutos ja muut ympäristöasiat, joihin tuskin seuraavan kuuden vuoden aikana saadaan ratkaisua, tulevat vaikuttamaan ainakin jollain tavoilla.

Mutta entä oikeistopopulismi, jäikö se perussuomalaisten hajottua historiaan?

”Näyttää siltä, ettei kolmatta jytkyä ole näköpiirissä”, Karimäki vastaa.

”Jos jokin kansainvälisessä politiikassa kuitenkin järkyttää tasapainoa, kaikki on mahdollista.”