Suomalaistutkimus löysi kytköksiä vaikeaan astmaan käytettävien lääkkeiden ja vakavien sairauksien välillä

Suomalaistutkimus on löytänyt kytköksiä vaikean astman lääkitsemiseen käytettävien kortisonipohjaisten astmalääkkeiden ja vakavien sairauksien välillä. Laajassa tutkimushankkeessa havaittiin kyseisten lääkkeiden yhteys etenkin keuhkokuumeeseen. Kytkös löytyi myös esimerkiksi osteoporoosiin, kaihiin, lihavuuteen ja sydämen vajaatoimintaan.

Ohimenevästi vaikeaa tai jatkuvasti vaikeaa astmaa sairastaa lähes 30  000 suomalaista. Astma on tulehduksellinen keuhkosairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.

”Riski nähdään isoilla inhalaatiosteroidiannoksilla, mikä on selkeästi uusi löydös astmapotilailla”, kertoo tutkimushankkeen parissa työskennellyt professori Hannu Kankaanranta STT:lle puhelinhaastattelussa.

Inhalaatiosteroidit ovat kortisonia sisältäviä, sisäänhengitettäviä astmalääkkeitä, joita annostellaan ja hengitetään inhalaattorin eli tuttavallisemmin astmapiipun kautta. Kyseessä on astman peruslääke, jota lähes kaikki astmaatikot käyttävät.

Aiemmin on Kankaanrannan mukaan ajateltu, että sitä käytettäessä ei olisi lisäriskiä vakaviin oheistauteihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu kohonnut keuhkokuumeriski keuhkoahtaumatautia sairastavilla, mutta ei astmaatikoilla.

Tampereen yliopistossa ja Göteborgin yliopistossa professorina toimiva Kankaanranta sanoo, että löydökset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä, sillä tutkimus tuo uutta tietoa astmapotilaiden hoidon ja lääkeaineiden haittavaikutusten kannalta.

Tutkimustuloksista selviää, että riski sairastua keuhkokuumeeseen on lähes kolminkertainen vaikeaa astmaa sairastavilla verrattuna vähemmän vakavaa astmaa sairastaviin.

Inhalaatiosteroidien käyttäjillä riski vakaviin sairauksiin kasvaa kuitenkin tutkimuksen mukaan vain suurissa annoksissa. Pienillä ja kohtalaisilla annoksilla selviävät astmapiipun käyttäjät voivat olla siis edelleen huoletta.

Isot annokset sisäänhengitettävää kortisonilääkettä koskevat yleensä potilaita, joilla on jatkuvasti vaikea tai ohimenevästi vaikea astma.

Uusi löydös oli sekin, että kohonnut keuhkokuumeriski löytyi myös suun kautta otettavien kortisonitablettien käytössä, jo pienistä toistuvista kuureista lähtien. Niitä käytetään pahentuneen astman hoidossa.

”Tablettikortisonikuuri on edelleenkin perushoito tällaisessa tilanteessa, mutta jos kuureja alkaa olla toistuvasti, siihen liittyy myös lisääntynyt keuhkokuumeen ja muiden sairauksien riski”, Kankaanranta toteaa.

Kortisonitablettien runsas käyttö ja eri oheistautien esiintyminen liittyivät tutkimuksessa myös lisääntyneisiin käynteihin terveydenhuollossa.

Astmalääkkeet jaetaan Duodecimin terveyskirjaston mukaan tavallisesti limakalvojen tulehdusta hoitaviin lääkkeisiin ja keuhkoputkia avaaviin lääkkeisiin. Hoitava lääke kuuluu astman perushoitoon, kun taas avaavia lääkkeitä käytetään satunnaisiin oireisiin.

Suomalaistutkimuksessa tutkitut inhalaatiosteroidit ja kortisonitabletit ovat hoitavia astmalääkkeitä.

Sisäänhengitettävät inhalaatiosteroidit ja astman pahenemisvaiheessa käytettävät tabletit ovat kortisonipohjaisia lääkkeitä. Niillä saadaan astmatulehdus rauhoittumaan, mutta samalla heikennetään immuunipuolustusta. Vastustuskyvyn heikentyminen saattaa olla pitkäaikaisessa ja runsaassa lääkkeen käytössä Kankaanrannan mukaan syynä kohonneelle keuhkokuumeriskille.

Professori lisää, että kohonnutta osteoporoosiriskiä voi selittää tutkimuksista selvinnyt tieto siitä, että kortisoni vaikuttaa geenisääntelyyn. Arvoitukseksi on toistaiseksi jäänyt, miksi astmalääkkeiden käytöllä on yhteys sydänsairauksiin.

”Yhteys voi olla painonnousussa, jonka kautta tuleva systeeminen tulehdus lisääntyisi ja näkyisi sitten sydänsairauksien lisääntymisenä, mutta emme osaa suoraan tätä sanoa”, Kankaanranta pohtii.

Tutkimusryhmä linjaa tutkimuksen johtopäätöksissä, että vaikean astman hoitoon pitää kehittää uusia hoitomuotoja steroidipohjaisten lääkkeiden rinnalle, jotta potilaat ja terveydenhuolto kärsisivät tautitaakasta vähemmän.

Kankaanranta korostaa, että terveydenhuollon henkilökuntaa pitäisi kouluttaa siihen, että vältettäisiin toistuvia tai pitkäaikaisia kortisonitablettikuureja.

”Jos näyttää siltä, että potilas tarvitsee toistuvia kuureja, alettaisiin selvittää, mikä on pielessä, ja että löytyisikö potilaalle muita hoitovaihtoehtoja”, hän lisää.

Sama koskee Kankaanrannan mukaan sisäänhengitettävää, hoitavaa astmalääkettä. Jos ajaudutaan tilanteeseen, että annoksia on jouduttu kasvattamaan, alkavat riskit muihin sairauksiin kohota. Terveydenhuolto kuormittuu ja astmapotilas kärsii, jos lääkitys aiheuttaa ylimääräisiä sairauksia.

”Jos potilaalle tulee astman hoidon liitännäisenä toinen sairaus, joka vaatii hoitoa tai aiheuttaa peräti ongelmia, niin onhan se sitten myös potilaan kannalta hankala asia.”

Muita keinoja astman hoitoon ovat Kankaanrannan mukaan pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet, joita voidaan käyttää inhalaatiosteroidien kanssa.

Viimeinen vaihtoehto ovat biologiset lääkkeet, jotka ovat vasta-aineita astmaan liittyviä tulehdusvälittäjäaineita vastaan. Niiden avulla on mahdollista vähentää tablettikortisonin käyttöä tai jopa päästä sen käytöstä täysin eroon. Toistaiseksi tämä hoito ei tule kyseeseen kaikille astmaatikoille.

”Potilaalla täytyy olla tietynlainen tulehdustyyppi ja tiettyjen kriteerien tulee täyttyä. Ne ovat myös melko kalliita lääkkeitä”, professori kertoo.

Vuoden 2016 suomalaisessa astmatutkimuksessa havaittiin, että potilaat eivät käy astmakontrolleissa usein. Seurantakäynti pitäisi tehdä mieluusti vuosittain.

”Olisi tärkeää, että potilaat kävisivät seurannoissa, koska jos he eivät käy, silloin kukaan ei välttämättä pysty puuttumaan siihen tilanteeseen”, Kankaanranta tähdentää.

Muut asiat, joihin astmaatikko hänen mukaansa vaikuttaa, ovat tupakointi, painonhallinta ja liikunta.

”Tupakointi pitäisi lopettaa, koska se aiheuttaa ennen pitkää ongelmia. Jos ylimääräistä painoa on kertynyt, on hyödyllistä, jos saa siitä osankin pois. Myös liikkuminen ja kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä.”

Kankaanranta korostaa, että uudesta tiedosta huolimatta hoitavaa lääkettä sisältävän astmapiipun käyttöä ei pidä mennä omin päin lopettamaan.

Astmalääkityksen lopettaminen itse voi johtaa pahimmillaan keuhkojen toiminnan pysyvään huononemiseen. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa Kankaanrannan mukaan sairaala- tai tehohoitoon, jopa kuolemaan.

Vuosia kestäneen Finasthma-nimisen tutkimusprojektin tulokset julkaistiin tutkimusalan kärkijulkaisuihin kuuluvassa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä tämän vuoden tammikuussa. Tutkimuksen on rahoittanut lääkeyritys GSK.

Yli 190  000 astmaa sairastavan suomalaisen tiedot saatiin THL:n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekistereistä sekä Kelan lääkeaineistosta.

Tutkimuksessa on tarkasteltu lähes kaikkia suomalaisia, jotka ovat sairastaneet astmaa vuosina 2014–2017.

Kankaanranta muistuttaa, että tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko lisääntyneiden sairausriskien syynä pelkästään lääke. Selkeä yhteys on kuitenkin löydetty.