Saarikko kannattaa liikkumiskustannusten hyvitystä haja-asutusalueilla, mutta tyrmää polttoaineveron alentamisen ‒ ”Suomessa on paljon alueita, jossa arki ei suju ilman autoa”
Saarikon mukaan tukimalli jouduttaisiin rakentamaan tyhjältä pöydältä, joten valmisteluun menisi aikaan. Tänä syksynä helpotusta maaseudulla liikkumiseen ei ole tulossa.
Saarikko pitää polttoaineveron alentamista kalliina ja huonona vaihtoehtona korkeiden polttoainehintojen hillitsemisessä. Hintaa jo pudottanutta pienempää jakeluvelvoitetta tulisi sen sijaan jatkaa ensi vuonnakin hänen mielestä. Kuva: PasiLeinoValtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo puoltavansa korkeiden polttoainekustannusten hyvitystä haja-asutusseuduilla. Hän on huolissaan siitä, miten inflaatio kohtelee ihmisiä eriarvoisesti.
”Suomessa on paljon alueita, joissa arki ei suju ilman omaa autoa. Näille alueille inflaatio on kolahtanut kovaa”, keskustan puheenjohtaja Saarikko sanoo
”Asuinpaikkaan perustuvan tuen valmistelu on mielestäni perusteltua.”
Saarikko kuitenkin toppuuttelee aikataulun suhteen. Asuinpaikkaan liittyvää erityiskohtelua ei ole aikaisemmin ollut sosiaaliturvassa tai tuloverotuksessa.
”Nopeasti tähän äkkinäiseen hintojen nousuun ei ole mahdollista vastata luomalla kokonaan uusi tukimalli. Sellaisen uuden tuen luominen, joka perustuisi ihmisen asuinpaikkaan, olisi ihan uutta lainsäädäntöä ja ottaisi tovin valmistuakseen.”
Saarikko ei ota kantaa siihen olisiko kyseessä suora rahallinen hyvitys vai esimerkiksi kohdennettu verohelpotus tai -vähennys.
Saarikko kertoo, että alueperusteinen subventointi ei koskisi pelkästään polttoaineita, vaan energian kulutusta laajemminkin. Hän nostaa esiin öljylämmityksen muutostöiden tuen yhtenä olemassa olevana esimerkkinä. Ajattelun taustalla ei ole siis kalliiden energiamuotojen tukeminen, vaan myös helpottaminen niistä pois siirtymiseksi.
Valtionvarainministeriössä käynnistettiin viime helmikuussa valmistelu tulo- ja alueperusteisen tukimallin luomiseksi kotitalouksille. Työ saatetaan loppuun ensi kevään hallitusneuvotteluihin mennessä.
Tukimallin tavoitteena on lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin.
Saarikon mukaan kyseiseen mallin valmistelussa tulisi selvittää, miten liikkumisen kustannuksia voitaisiin hyvittää haja-asutusalueille, jossa julkista liikennettä ei ole käytettävissä.
”Etsimme valtionvarainministeriössä sosiaaliturvaan uusia elementtejä, joilla vastattaisiin energian hinnan aiheuttamaan köyhyysriskiin”, Saarikko kertoo valmistelusta.
Ministeri oli virkamiestensä kanssa selvittänyt jo aikaisemmin keväällä, voisiko haja-asutusalueelle kohdistaa erillisiä toimia liikkumisen kustannusten helpottamiseksi. Yhteinen johtopäätös oli ollut, että nopeisiin ratkaisuihin ei kyetä kuin olemassa olevalla lainsäädännöllä.
Hallituksen ratkaisuja kallistuneisiin polttoaineisiin ovat olleet työmatkavähennyksen korotus ja jakeluvelvoitteen alentaminen. Saarikko on ehdottanut jatkoa korotetulle työmatkavähennykselle sekä alennetulle jakeluvelvoitteelle.
Saarikko pitää polttoaineveron alentamista huonona keinona taivaisiin karkaavien polttoainehintojen hillitsemisessä. Varmuutta ei ole siitä, tulisiko veron alentaminen siirtymään täysimääräisesti pumppuhintoihin.
Kyse on myös mittakaavaltaan hyvin merkittävästä tuloerästä, jonka pienentäminen jättäisi ison loven julkiseen talouteen, Saarikko sanoo.
Vaikka korkeiden polttoaineiden hintojen hyvitys haja-asutusseuduille voisi tulla todeksi joskus tulevaisuudessa, turhia toiveita pumpulla käynnin hintalapun alenemiseksi ei kannata juuri nyt elätellä.
”Sanon suoraan, että tilanne ei välttämättä helpotu nopeasti. Liikenteessä on käynnissä murros ja polttoaineen hinnan nopeaa laskua ei ole näkyvissä”, Saarikko toteaa.
Koska tukimallia ei ole tulossa lähiaikoina, Saarikon ulostulo voitaneen tulkita vaalilupauksena.
Voimakkaasti kohonneiden polttoainehintojen hyvitys haja-asutusalueella asuville sai MT:n kyselyssä vahvan tuen: sen kannalla oli 64 prosenttia ja vastaan vain 21 prosenttia vastaajista (MT 27.7.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
