Lakkotilanteessa teho-osastot todennäköisesti suljetaan, koska hoitajille ei löydy tarpeeksi korvaajia

Lakon uhkaamien teho-osastojen hoitajille ei löydy korvaajia, sillä työ vaatii pitkää erikoistumista, eikä merkittävää teho-osastotyön hallitsevaa työvoimareserviä ole olemassa. Näin sanoo sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

"Meillä ei ole ylimääräisiä teho-osastohoitoon koulutettuja hoitajia muilla sote-alan sektoreilla, josta heitä voisi siirtää ikään kuin takaisin teholle. Semmoista työvoimareserviä tähän työhön ei ole olemassa”, sanoo Henriksson.

"Totta kai voi olla yksittäisiä työntekijöitä käytettävissä, mutta iso kuva kokonaisuutena katsoen on niin, että jos teho-osastolta hoitajat lähtevät pois eikä saada suojelutyötä, niin silloin teho-osaston toiminta loppuu. Teho-osastohoitoa tarvitsevat potilaat eivät silloin saa tehohoitoa.”

Näin on käymässä esimerkiksi Kanta-Hämeessä, jossa vuorokauden mittaisen lakon on tarkoitus alkaa 16. syyskuuta.

"Lakon alkaessa teho-osaston tulee käytännössä olla tyhjä, eli muutamaa päivää aikaisemmin tehohoitoa tarvitsevia potilaita ryhdytään siirtämään muihin sairaaloihin”, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Kirsi Leino STT:lle.

Hämeenlinnasta potilaita voitaisiin siirtää Tampereelle, Riihimäeltä Helsinkiin ja Forssasta Turkuun. Lähisairaaloihin on jo alustavasti oltu siirroista yhteydessä.

Raskasta tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoon ei Kanta-Hämeessä Leinon mukaan lakon aikana pystytä, mutta heräämössä voitaisiin mahdollisesti hoitaa valvontatason potilaita.

Potilassiirtojen lisäksi lakkouhan alaisissa sairaaloissa on suunniteltu tiiviisti toiminnan muutoksia, joilla lakon vaikutuksia pystyttäisiin rajaamaan. Sairaalat varautuvat esimerkiksi lykkäämään sellaisia suunniteltuja, hyvin vaativia leikkauksia, joiden yhteydessä saatetaan tarvita teho-osastohoitoa.

Työskentely teho-osastolla vaatii osaamista, jota ei ole muilla osastoilla.

"Kaikenlainen monitorointi ja osastolla annettavan lääkehoidon toteuttaminen on sellaista, mitä suurelta osin tehdään vain teholla, ei esimerkiksi tavallisella sisätautiosastolla tai kirurgisella osastolla”, sanoo Valviran Henriksson.

Myöskään mitään pikakoulutusta tehtäviin ei ole olemassa tai edes mahdollista järjestää.

"Teho-osaston sairaanhoitajaksi kouluttautumisessa ei ole kyse muutamista viikoista tai kuukausista, vaan itse asiassa siinä vaaditaan vuoden tai kahden vuoden koulutusta siihen tehtävään. Siellä ollaan tekemisissä erittäin vaativan hoidon toteuttamisen ja myös hyvin vaativan laiteteknologian kanssa”, Henriksson sanoo.

Myös lääkäri–hoitaja-työnjako on teho-osastolla omanlaisensa.

Valtakunnallista koulutusohjelmaa tehohoitajille ei toistaiseksi ole olemassa, vaan koulutus tapahtuu toimipaikoilla eli sairaaloissa. Teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen Tyksistä kertoo, että koulutus on erittäin laaja.

"Siinä käydään läpi kaikki eri potilasryhmät, mitä meillä hoidetaan, koska jokaisen ryhmän kohdalla on omat erityisosaamisensa – esimerkiksi sydänkirurgia, neurokirurgia, onnettomuuspotilaat, lapset, sisätauti- ja myrkytyspotilaat ja niin edelleen”, Valtonen sanoo.

"Sitten on paljon laitteita, kuten ruiskupumppuja, hengityskoneita ja munuaiskorvaushoidon laitteita. Siellä on valtava määrä myös muuta teknologiaa, joka vaatii erityisosaamista.”

Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) teho-osastoa uhkaavia lakkoja siirrettiin keskiviikkona kahdella viikolla. Siirron jälkeen lakot voivat alkaa aikaisintaan 27. syyskuuta. Työ- ja elinkeinoministeriö siirsi nelipäiväistä työtaistelua valtakunnansovittelijan pyynnöstä.

Jos lakko toteutuu, OYS:n vs. johtajaylilääkärin mukaan seuraava kysymys on se, saadaanko suojelutyötä. Oulussa neuvottelut suojelutyöstä ovat vielä sairaalan ja paikallisjärjestön edustajien kanssa kesken. Kanta-Hämeessä ja Tyksissä Super ja Tehy ovat kieltäneet suojelutyön lakon aikana.

"Jos niin käy myös täällä, emme pysty pitämään teho-osastoja auki”, OYS:n vs. johtajaylilääkäri Kati Ojala sanoo STT:lle.

Ratkaisuja mahdollisen työtaistelun ajalle pohditaan Ojalan mukaan vielä.

"Menemme askel kerrallaan. Päätöksiä tehdään sitten, kun saamme vastauksia, että saadaanko suojelutyövoimaa ja milloin lakko realisoituu.”

Turussa lakon on määrä alkaa aikaisintaan 20. syyskuuta. Teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen Tyksistä sanoo, että valmiita ratkaisuja ei ole tilanteeseen, jossa korvaavaa henkilökuntaa ei voi käyttää.

Hän arvioi, että jos teho-osasto menee lakon vuoksi kiinni, joutuu sairaala viime kädessä työskentelemään samaan tapaan kuin sota- tai katastrofialueella: toimitaan triage-periaatteen pohjalta, eli huomioidaan vammojen tai sairauden vakavuus, sen jälkeen hoidon kiireellisyysaste ja sen jälkeen se, mitä resursseja on käytettävissä. Kaiken tavoitteena on säästää mahdollisimman monen ihmisen henki.

"Hieman kärjistäen tämä tulee olemaan se tilanne, jos yliopistosairaalan teho-osasto on kiinni: silloin hengenvaarassa olevat ihmiset hoidetaan triage-periaatteen mukaan eli pyritään auttamaan niillä resursseilla, mitä on käytettävissä. Tällöin tietysti myös priorisointi tulee entistä tiukemmaksi, eli koitetaan arvioida, kuka eniten hyötyy siitä hoidosta, jota pystymme antamaan silloin kun teho-osastoa ei ole.”