Maantieteen arat ja kiistanalaiset aiheet saattavat olla oppilaalle ahdistavia – "Nuorilla on huolta tulevaisuudestaan"
Pelottavien ja ristiriitaisten uutisten aiheuttamat tunteet heijastuvat myös oppitunneille.
Oppilas voi kokea opetettavan asian kuormittavaksi omien kokemusten, maailmankuvan tai mediassa ja somessa esiintyvien ristiriitaisten viestien vuoksi. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA.Ahdistusta, epätoivoa, huolta ja surua. Näitä kielteisiä ja kuormittavia tuntemuksia oppilaille ja opiskelijoille nousee yhä yleisemmin pintaan maantieteen tunneilla yläkoulussa ja lukiossa.
Asiaa selittää se, että monet oppiaineen aiheet ovat maailmanlaajuisia ja monimutkaisia ongelmia, joita on vaikea ratkaista. Ne saattavat olla myös arkoja tai kiistanalaisia.
”Maantieteellisiin ilmiöihin ja niiden seurauksiin liittyy aina jotakin uhkaavaa ja raflaavaa, kuten tsunamit, maanjäristykset ja vedenpinnan nousu, tai ristiriitoja, kuten sodat, konfliktit, eriarvoisuus ja taloudellinen epätasapaino”, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.
Muukkonen on tutkimustyössään haastatellut maantieteen opettajia, ja tällä haavaa hän on mukana monitieteisessä hankkeessa, jossa tutkitaan lasten ja nuorten kriittistä medialukutaitoa.
Muukkosen mukaan pelottavien ja ristiriitaisten uutisten aiheuttamat tunteet heijastuvat myös oppitunneille.
”Uutisvyöry on aikaisempaa nopeampaa, laajempaa, ja se tulee monista eri kanavista. Se on ihan iholla koko ajan”, hän toteaa.
”Kyllä nuoret seuraavat uutisista, että nyt on taas sota tai konflikti jossain päin maailmaa.”
Lähes kaikkiin maantieteen vaikeisiin ja kiistanalaisiin aiheisiin liittyy monia totuuksia, mielipiteitä ja näkökulmia, jotka ovat ristiriidassa keskenään.
Tyypillinen ja ajankohtainen esimerkki on ilmastonmuutos, jonka useat tahot kiistävät tyystin ja saavat näkemykselleen paljon tilaa ainakin sosiaalisessa mediassa. Tämä lisää hämmennystä ja sekamelskaa nuorten mielessä.
”Nykynuorilla on ympäristöahdistusta, eikä sitä yhtään vähennä se, että jotkut kiistävät ilmastonmuutoksen. Nuorilla on huolta tulevaisuudestaan.”
Ilmastokriisi seurauksineen esiintyy mediassa lähes päivittäin ja hyvin voimakkaana visuaalisena uutisvirtana. Samat luonnonmullistukset toistuvat myös oppikirjojen sivuilla. Nuori voi ahdistua, vaikka maastopalot tai myrskyt tapahtuvat kaukana.
Muukkonen painottaa, että oppitunnin aiheet voivat olla ahdistavia ja hankalia myös yksilöllisistä syistä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisella oppilaalla voi olla kipeitä omakohtaisia kokemuksia nälänhädästä tai sodasta.
”Hän voi tulla sellaiselta alueelta, jota opettaja tai oppikirja käyttää esimerkkinä.”
Maantiedon tunti saattaa ravistella kenen tahansa nuoren maailmankuvaa tai käsiteltävä aihe aiheuttaa jännitteitä jopa oppilaiden välille, jos heidän arvonsa joutuvat vastakkain.
”Esimerkiksi maatalous elinkeinona tai metsästys harrastuksena voi yllättäen osoittautua kiistanalaiseksi ja araksi aiheeksi luokan sisällä. Tämä voi näyttäytyä eri tavalla maaseudulla kuin isoissa kaupungeissa.”
Vaikeiden ja kiistanalaisten aiheiden käsittely vaatii maantieteen opettajalta paljon. Muukkosen mukaan opettajat ovat hänelle harmitelleet, ettei koulutus anna riittävästi valmiuksia herkkien aiheiden käsittelyyn. Opettajat eivät silti välttele aiheita, koska ne kuuluvat opetussuunnitelmaan.
”Haastatteluissani he kertoivat, että osaaminen ja kyky tunnistaa haastavat aiheet karttuvat opetusvuosien myötä, eli milloin tunnilla lähestytään sitä pistettä, että aihetta täytyy alkaa käsitellä sensitiivisemmin.”
Muukkosen mielestä opettajan kannattaa jo ennakkoon valmistautua arkoihin aiheisiin. Tunnilla opettaja voi ohjata keskustelua ja vaikkapa vertailla oppilaiden kanssa muutamaa eri lähdettä, joilla on ilmiöön erilaiset lähestymistavat. Kantoja ja argumentteja voi käsitellä myös roolileikkien avulla.
”Mitä vanhemmista oppilaista on kyse, sitä enemmän tällaisia keinoja pystyy hyödyntämään. Valitettavasti aina ei ole aikaa, kun on niin paljon sisältöä, jota pitäisi opettaa.”
Nuorille pitää tarjota keinoja käsitellä surua, pelkoa ja ahdistusta. Siitä ei Muukkosen mielestä ole haittaa, jos opettaja pystyy pitämään yllä toivon kipinää.
”Se auttaisi puskuroimaan nuorten epämiellyttäviä tuntemuksia.”
Kiistanalaisten aiheiden tulvassa avainasemassa on kriittinen medialukutaito, jota Muukkonen soisi opetettavan vielä nykyistä laajemmin useissa oppiaineissa. Vaikeita ja arkoja aiheita käsitellään maantieteen lisäksi muun muassa historiassa, terveystiedossa, uskonnossa ja biologiassa.
”Medialukutaito sisältää myös somepostausten luotettavuuden arviointia. Varsinkin somessa ajetaan omaa etua, pyritään vaikuttamaan ja kärjistetään asioita”, Muukkonen muistuttaa.
”Toisaalta nuoret ovat melkeinpä valveutuneempia arvioimaan somesisältöjä kuin heidän vanhempansa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
