Kehysriihen maataloussäästöt: katso kolme vaihtoehtoa
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat ovat suhteessa pienet, mikä voi suojella sitä leikkauksilta. Toisaalta mahdolliset leikkaukset tuntuisivat pienessä budjetissa kipeästi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuutti MT Livessä helmikuussa että maataloustukiin ei suunniteltaisi leikkauksia. Kuva: Sanne KatainenMaanantaina alkanut kehysriihi hallituskauden tulevista menoista on tällä kertaa erityisen mielenkiinnon kohteena siksi, että tulevien menokehysten lisäksi on määrä sopia myös kolmen miljardin euron vuosittaisesta lisäsopeutuksesta.
Sopeutusten kohdistumista ei vielä täysin tiedetä. Maatalouden osalta kehysriihestä tuleville ratkaisuille on olemassa käytännössä kolme vaihtoehtoa.
Vaihtoehto 1: Maataloudelle ei tule merkittäviä uusia lisäsäästöjä, vaan jo päätettyjä pannaan toimeen
Hallitusohjelmassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään hallituskauden loppuun mennessä noin 80 miljoonan euron leikkauksia. Lisäksi ministeriön omia hallintomenoja on tarkoitus laskea 18 miljoonalla eurolla vuodessa hallituskauden loppuun mennessä.
Näistä leikkauksista on hallitusohjelmassa sovittu, mutta niiden tarkasta toimeenpanosta ei ole vielä päätetty. Se on tarkoitus tehdä nyt kehysriihessä.
Suurin ministeriölle osuvista leikkauskohteista on EU-ohjelmien maaseudun kehittämisen kansallisen rahoitusosuuden vähentäminen 137,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2028.
Vaihtoehto 2: Leikkauksia tulee, mutta ne eivät kohdistu maataloustukiin
Jo hankalien kuuden miljardin säästösuunnitelmien jälkeen pääministeri Orpo korosti kehysriihen aloitustilaisuudessa sitä, että uusiin säästösuunnitelmiin halutaan oikeudenmukaisuuden vuoksi sitouttaa kaikki. Tämä voi tarkoittaa sitä, että uusia säästöjä etsittäisiin myös maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus ei tekisi sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra on aiemmin vakuuttanut, ettei tuista oltaisi leikkaamassa.
Muista mahdollisista ministeriön sisäisistä leikkauskohteista on toistaiseksi vain arvailuja. Esimerkiksi hevosalalle tuloutettavan valtiontuen on pelätty joutuvan leikkuriin. Kyse on käytännössä hevosalan pelituottojen tulouttamisesta, joka nykyään kulkee valtion budjetin kautta. Summa on noin 40 miljoonaa, ja se on pienempi kuin hevosalan tuottamat vuosituotot valtiolle.
Vaihtoehto 3: Leikkaukset osuvat myös maataloustukiin
On myös mahdollista, että hallitus syö sanansa maataloustukien erikoissuojelusta ja leikkaa suoria maataloustukia.
Valtiovarainministeriö piti runsas vuosi sitten julkaistussa meno- ja rakennekartoituksessaan mahdollisista tukisäästöistä viisaimpana kokonaan kansallisesti rahoitettavia tukia, eli maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea sekä luonnonhaittakorvauksen kokonaan kansallisesti maksettavaa osaa.
Raportissa kuitenkin myös tiedostetaan että näiden tukien leikkauksilla olisi välitön vaikutus tilojen kannattavuuteen.
Näiden tukien leikkaaminen ei kuitenkaan vaatisi muutoksia Suomen CAP-strategiasopimukseen. Suunnitelmaa joudutaan kuitenkin ilmeisesti joka tapauksessa muuttamaan jo sovittujen maaseudun kehittämisrahojen leikkausten yhteydessä.
Suuria säästöjä maa- ja metsätalousministeriöstä on joka tapauksessa hankala saada. Nyt tavoitellaan yhteensä kolmen miljardin säästöjä, mikä on enemmän kuin koko ministeriön hallinnonalan vuosittaiset määrärahat.
Riihen on määrä jatkua tiistaina. Maanantaina alkuillasta medioille kerrottiin, ettei tiedotustilaisuutta järjestettäisi enää maanantaina.
- Osaston luetuimmat
