Venäjä pysäytti runsas viikko sitten sianlihan tuonnin EU:n alueelta. Syyksi itänaapuri ilmoitti Liettuassa tavatun afrikkalaisen sikaruton.
Vakava eläintauti käy pitäväksi perusteeksi kaupan rajoittamiselle. Kiusalliseksi perusteen tekee tässä tapauksessa se, että kyseistä sikaruttoa esiintyy myös Venäjällä, josta sen epäillään alunperin levinneen myös Liettuaan.
Venäjä on viime vuosina palannut yhdeksi Suomen tärkeimmistä kumppaneista ulkomaankaupassa. Tärkeä kumppanuus kattaa myös elintarvikekaupan.
Suomalaiset lihatalot vievät vuosittain Venäjälle miljoonia kiloja sianlihaa. Venäjän asettama tuontikielto onkin jatkuessaan aiheut-tamassa vakavan markkinahäiriön Suomen sianlihamarkkinoille.
Häiriö ei johdu ainoastaan siitä, että suomalaisyritysten vienti on pysähdyksissä. Kun koko EU:n sianvienti Venäjälle on tukossa, on varmaa, että ylijäämää kaupitellaan halpaerinä unionin sisällä.
Markkinoiden lievän toipumisen jälkeen tällainen häiriö olisi raskas isku suomalaiselle sianlihantuotannolle.
Talouden ja kaupan kansainvälisyys asettaa huomattavia vaatimuksia myös kaupan toimivuudelle. Siksi pelisäännöistä pyritään sopimaan mahdollisimman kattavasti.
Tätä sopimista edistetään erityisesti maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa. Lisäksi EU solmii koko unionin kattavia kauppasopimuksia kolmansiin maihin.
Sopimukset eivät täysin turvaa kauppakiistoilta. Tuore WTO-jäsen Venäjäkin on sen muutamaan otteeseen osoittanut.
Nyt nähtävässä kiistassa osapuolina ovat EU ja Venäjä. EU-osapuolen on syytä kiirehtiä ratkaisua.