Von der Leyen kertoi suuntaviivoista Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi – näin Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin todennäköisesti vastataaan

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi keskiviikkona lisävalotusta siihen, millä eväillä Euroopan saisi komission mielestä pidettyä kilpailukykyisenä. Ratkaisuissa pitäisi tasapainotella kilpailukyvyn lisäksi myös kauppasodan uhan välttämisen ja unionin alueen sisämarkkinoiden toimivuuden kanssa, mikä ei tee tehtävästä helppoa.

Euroopassa on keskustelua EU:n kilpailukyvystä Yhdysvaltojen vihreän elvytyspaketin takia. Yhdysvaltojen paketti sisältää yhdistelmän protektionistista sääntelyä ja noin 370 miljardin dollarin arvosta tukiaisia, minkä on pelätty imevän kohtuuttomasti investointeja Euroopasta.

Von der Leyenin mukaan pandemia ja Venäjän sota ovat kiihdyttäneet EU:n vauhtia vihreässä siirtymässä. Kolmas kirittäjä tulee siitä, että myös muut maat ovat lähteneet mukaan.

”Etsimme tasaista pelikenttää kansainvälisesti ja sisämarkkinoilla”, hän sanoi.

Komission kaavailemat suunnat kävivät selviksi jo Davosin talousfoorumissa, mutta nyt Von der Leyen antoi hieman lisäkonkretiaa asiaan. Sitä jäsenvaltioiden poliittiset johtajat pääsevät ruotimaan ensi viikon huippukokouksessaan.

Kaikkein kuumimmat ja kiistanalaisimmat ehdotukset paketissa koskevat uusiin vihreisiin investointeihin suunnattavaa rahoitusta. Käytännössä kaavailussa ovat hölläykset valtiontukisäännöksiin sekä rahasto, jolla tuettaisiin etenkin vähemmän valtiontukia jakavia maita.

Osassa jäsenmaista – kuten Suomessa –  pelkona ovat olleet noista ratkaisuista seuraava kauppasota Yhdysvaltojen kanssa ja lisäksi se, että suuremmat jäsenvaltiot kaappaavat valtiontukien avulla sisämarkkinat hallintaansa.

Von der Leyenin mukaan valtiontukien pitää kohdistua tiettyihin rajattuihin ja kriittisiin kohteisiin, kuten akkuihin. Lisäksi muutosten sääntöihin on oltava väliaikaisia.

Tämän kommentin voi nähdä rauhoitteluna siitä, että isot valtiot kaappaisivat valtiontukien avulla sisämarkkinat hallintaansa. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager myös täsmensi omassa puheenvuorossaan höllennysten takarajaksi vuoden 2025 lopun.

Myös Suomessa paljon pelätty suvereniteettirahasto on yhä pöydällä keinona, jolla tasoitettaisiin maiden eroja. Tämä on aiheuttanut muun muassa Suomessa pelkoja uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.

Von der Leyen ei edes kysyttäessä käynyt kunnolla kiinni kysymykseen siitä, kuinka suuri suvereniteettirahastosta tulisi ja millä se rahoitettaisiin. Hänen mukaansa rahoituksesta täytyy puhua jäsenmaiden kanssa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on sanonut, että Suomelle sopisi hyvin eri rahastoissa jo olevien ja toistaiseksi jakamattomien varojen käyttäminen uudessa rahastossa. Von der Leyenin puheen perusteella tämä saattaisi kuitenkin näyttäytyä enemmänkin nopeana ja väliaikaisena siltaratkaisuna, vaikkakaan hän ei ottanut täsmällisesti kantaa suvereniteettirahaston rahoitukseen.

Loput kolme kohtaa komission ajattelussa koskevat sääntely-ympäristöä, parempaa osaamisen hyödyntämistä sekä kauppasopimuksia. Von der Leyenin mukaan haluttujen investointien saaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa.

”Sen täytyy olla yksinkertaisempi, nopeampi ja ennustettavampi”, hän sanoi sääntely-ympäristöstä.

Sääntelyä koskeviin suunnitelmiin kuuluvat myös unionin alueen raaka-aineomavaraisuuden kasvattaminen ja energiamarkkinoiden tarkastelu, jotta puhdasta energiaa on saatavilla kuluttajille edullisesti.

Kolmas kohta –  osaamistason kasvattaminen –  kävisi Von der Leyenin mukaan nuorisotyöttömyyttä vähentämällä ja iäkkäämpien ihmisten työllisyyttä lisäämällä, mihin on keinona muun muassa koulutus. Myös kolmansien maiden kansalaisten pääsyä EU:n työmarkkinoille pitää tietyillä alueilla lisätä, Von der Leyen sanoi.

Neljänneksi keinoksi jäisivät kauppasopimukset.