THL opastaa tunnistamaan valheellisen tiedon – Euroopan parlamentin nettisivuilla tyrmätään virheellisiä koronafaktoja
Jos tieto on uusi ja voimakkaasti vastakkainen viranomaisilta ja asiantuntijoilta kuullun kanssa, siihen on syytä suhtautua kriittisesti, THL neuvoo.
Esimerkiksi lasten koronarokottamista vastustavaa sanomaa on levitetty verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kuva: Sanne KatainenKoronaviruksesta ja sitä vastaan rokottamisesta leviää verkossa ja sosiaalisessa mediassa virheellistä tietoa. Etenkin lasten rokottaminen on puhututtanut viime aikoina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla opastetaan siihen, miten kaikenlaisen väärän tiedon voi tunnistaa.
Sivuilla neuvotaan tarkkailemaan sitä, mihin tieto perustuu ja mikä on sen lähde. Olennaista on myös se, onko lähdettä tulkittu ja siteerattu oikein.
Valeuutissivustot saadaan verhottua hyvinkin luotettavan näköisiksi. Siksi kannattaa aina tarkistaa, onko sivusto sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Jos sivustolla väitetystä asiasta ei ole tutkittua tietoa, siihen on syytä suhtautua varauksella. Tieteellisen tutkimuksen ohessa kerrotaan aina, miten tutkimus on toteutettu. Myös tutkimusta koskevat rajoitteet kerrotaan avoimesti.
Jos tieto on uusi ja voimakkaasti vastakkainen viranomaisilta ja asiantuntijoilta kuullun kanssa, siihen on syytä suhtautua kriittisesti. Jos tällainen tieto on vain yhdellä sivustolla tai sosiaalisen median tilillä, pitäisi hälytyskellojen soida.
THL:n sivuilla kehotetaan rohkeasti käyttämään Googlen hakua ja selvittämään sen avulla asiantuntijoiden enemmistön käsitys.
Yksittäisen ihmisen tarinaa ei pidä ottaa todisteena laajemmasta ilmiöstä.
Vaikka tiedon takana olisi lääkäri tai professori, sekään ei välttämättä tarkoita että he olisivat juuri sen alan asiantuntijoita, THL neuvoo.
Euroopan parlamentti kertoo perustaneensa sivuston, jolle lisätään tietoa yleisimmistä koronaepidemiaan liittyvistä valeuutisista. Sivustolla kerrotaan unionin yhteisistä toimista koronavirusta vastaan.
Parlamentin sivustolla kerrotaan myös, että virheellisen tiedon levittämisen motiivina on yleensä raha. Sivustojen ja tilien kautta myydään esimerkiksi tehottomia tuotteita tai tienataan mainostuloja.
Parlamentin sivuilla opastetaan ilmoittamaan valeuutisesta sille sosiaalisen median alustalle, jolla se on julkaistu.
THL:n ohjeet virheellisen tiedon tunnistamiseksi pääset kokonaisuudessaan lukemaan täältä.
Euroopan parlamentin julkaiseman artikkelin valeuutisten tunnistamisesta löydät täältä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat