MT:n jutussa 18.6.2014 kiiteltiin kemerabyrokratian vähenemistä. Valitettavasti asia ei ole näin, vaan päinvastoin.
Jälkirahoitteisiin taimikonhoidon ja nuoren metsänhoidon tukiin on tulossa pakollinen ennakkohakemus. Kenttämiesten laskelmien mukaan 1–4 hehtaarin hankkeen ennakkohakemus- ja toteutusselvityskustannukset ovat palkka- ja matkakuluineen noin 300 euroa. Jos tätä ei mitenkään huomioida tuen mitoituksessa, menevät pienten hankkeiden tuet pelkkään byrokratiaan.
Vesien suojelun vaatima byrokratia vien ojitushankkeiden suunnittelussa entistä suuremman työpanoksen. MMM ja MTK toki tekevät tosissaan töitä, että pienten hankkeiden ennakkohakemuksia ei tarvittaisi. Kemeraesitystä kiitellään yleisesti. Valitettavasti puoli Suomea on joutumassa kärsijäksi.
Yhteiskunnan päätökset, dieselveron, polttoaineverojen ja rikkidirektiivin lisäkustannukset painavat äärialueiden puun hintaa. Kemeratuen avulla näitä vaikutuksia voidaan kompensoida.
Näyttö kemeran tuloksista Pohjois-Suomen metsien kasvussa on kiistaton. Nuorten metsien kasvu Lapissa on nelinkertaistunut 70- luvulta. Näihin tuloksiin soisi Aarre-lehdessä Lapin kemeratukia mollaavan Juha Aaltoilankin tutustuvan.
Keiteleen sahan käynnistyttyä Pohjois-Suomi lienee ainoa alue, jossa tukkikin hakataan metsäohjelmien tavoitteiden mukaan viimeistä kuutiota myöten.
Jukka Aula
johtaja, Metsänomistajien liitto
Pohjois-Suomi