Ahmin työkaverini kehuman kirjan viimeisiä sivuja, ja itku tulee.
Toholampilaisen Veli Ranta-Ojalan kirjoittama kirja toholampilaisesta hakkuumestarista, työmiehestä, urheilijasta, sotilaasta, toisinajattelijasta, runoilijasta ja isästä Aarre Minkkisestä on mestarillinen teos, joka koskettaa syvältä.
Minkkisen lapsuus oli kova, kerjuukaan ei ollut outoa. Työ täytti elämän, mutta sitkeän herkkä vastavirtaan kulkija löysi raadannan vastapainoksi urheilun, runot ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
Ranta-Ojala kertoo kirjan synnystä: ”Olin tavannut Aarren muutamia kertoja sotaveteraanien tilaisuuksissa Toholammilla ja kuullut hänen kertovan metsätöistään ja sotakokemuksistaan. Hän oli erinomainen kertoja, ja siitä innostuneena haastattelin häntä paria lehtijuttua varten.”
Ranta-Ojala päätti kirjoittaa Minkkisestä elämäkertaromaanin. Hän hyväksytti Minkkisellä lukuisista haastatteluista kirjoittamansa tekstit. Minkkinen hyväksyi luetun, myös fiktiivisen osuuden.
Ranta-Ojalan kuvaus Minkkisestä kohoaa upeaksi tarinaksi. Väliin ollaan lapsuudessa, sodassa, hakkuukilpailuissa, kunnallispolitiikassa. Väliin hienovaraiset lyhyet siirtymät palaavat jo ikääntyvän miehen lapsuusmaille. Viinapullo vailtuu, mies tekee tiliä itsellensä elämästänsä.
Minkkinen osallistui ay- ja kunnallispolitiikkaan ja oli kumpaankin lajiin ihan liian suora ja rehellinen. Kuvittelisin romaania bestselleriksi Toholammilla. Ranta-Ojala kuvaa monia Minkkisen aikalaisia hymysuin, lämpimin ottein.
Ne itkun paikat tulivat kirjan loppuosassa. Minkkistä pyydetään puhumaan kunnan itsenäisyysjuhlaan, vahvaa vahvan yhteisön kuvausta kerrassaan. Vahvaksi osoittautuu kirjan lopulla myös Minkkisen perheyhteisö. Kirja päättyy päähenkilönsä upeaan runoon.
JUHA AALTOILA
Veli Ranta-Ojala: Hakkuumestari. 203 sivua. Länsirannikko.