Matias Marttinen (kok.) veti säästöjä valmistelevaa työryhmää. Perussuomalaisia edusti kansanedustaja Ville Vähämäki (oik.). Kuva: Lauri Heikkinen
Maatalouden tukileikkaukset tyrmättiin kehysriihessä, mutta hallinnon ja avustusten säästökohteet eivät ole vieläkään kiveen hakattuja
Kehysriihessä puhuttiin myös maataloustukien säästöistä, mutta niistä luovuttiin varhaisessa vaiheessa. Hallinnon ja valtionavustusten leikkausten suhde selviää vasta myöhemmin.Tilaajalle
Eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat vasemmalla Peter Östman (kd.) ja Otto Andersson (r.) halituksen kehysriihessä 15.4. He olivat myös puolueensa edustajia säästöjä valmistelleessa Marttisen työryhmässä. Kuva: Lauri HeikkinenKehysriihineuvotteluja varten oli laskettu maataloudesta useiden satojen miljoonien säästömahdollisuuksia.
”Kyllä ryhmässä niistäkin keskusteltiin, mutta se ei ollut loppujen lopuksi niin hankalaa, kuin jotkin muut keskustelut”, sanoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.
Torstaina julki tulleissa asiakirjoissa näkyy, että erilaisille vaihtoehdoille tukien kansallisten osuuksien supistamisesta oli helmikuun papereissa laskettu vaihtoehtoja jopa 300 miljoonan euron vuosisäästöjä.
Östman osallistui säästöjä ennen kehysriihtä valmistelleeseen Matias Marttisen (kok.) vetämään työryhmään. Heidän lisäkseen ryhmään kuuluivat Otto Andersson (r.) ja Ville Vähämäki (ps.).
Vielä viikkoa ennen budjettiriihtä valtiovarainministeriön budjettiosasto ehdotti 15 miljoonan euron säästöä tukiin.
Ensimmäisissä leikkauslistoissa lueteltiin käytännössä kaikki mahdolliset leikkauskohteet ryhmän arvioitaviksi. Tämän tyyppisiä säästöjä oli ollut pöydällä jo viime kesän hallitusneuvotteluissa säätytalolla.
Yhteensä erilaisia säästövaihtoehtoja oli ensimmäisissä listoissa yli viiden miljardin euron arvosta. Tarkkaa tietoa sopeutuksen kokonaissuuruudesta ei alussa vielä ollut.
”Jotain olimme kuulleet. Tiesimme, että kyseessä on miljardileikkauksia ja se osaltaan aikaansai pohdintoja siitä, mistä sitten otetaan”, Östman sanoo.
Sitä, millä osastolla valtiovarainministeriössä idea tukien leikkaamisesta syntyi, ja oliko näillä näkemyksillä valtiovarainministerin tuki, Östman ei tiedä.
Maa- ja metsätalousministeri ei itse toimittanut, eikä häneltä pyydetty listaa mahdollisista säästökohteista. Hallinnonalan mahdollisuuksia säästöihin tai lisätuloihin kuitenkin ryhmässä kysyttiin. Jälkimmäisiä löydettiin metsähallituksen puun myynnin lisätuloutuksista.
Muutkin elinkeinot käytännössä säästyivät leikkauksilta joitain yritystukia lukuun ottamatta. Kyseessä ei kuitenkaan Östmanin mukaan ollut suora könttäratkaisu, vaan maataloudesta keskusteltiin erikseen.
”Alkuvaiheessa siitä käytiin kova keskustelu, eikä siihen sitten enää palattu.”
”Kun säädettiin toimintamenoleikkauksista ja valtionavustuksista järjestöille, niin siinä jouduttiin käymään aika pitkä keskustelu ennen kuin löydettiin yhteinen linja.”
Östmanin mukaan itse maataloustukien suojelua vaativampi neuvottelu oli hallinonalan muiden säästöjen kohdistaminen. Siinä hän toivoi pelivaraa ministerille. Kuva: Jaana KankaanpääVaikka maataloudesta ei suoraan leikata, kohdistuvat säästöt ministeriöiden hallintoon ja järjestöjen valtionavustuksiin myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
Kehysriihen jälkeen julkaistussa taulukossa säästöä MMM:n toimintamenoista on laskettu 8,4 miljoonaa euroa ja järjestöjen valtionavustuksista 13,7 miljoonaa. Jako ei kuitenkaan ole näin selvä.
”Ministeriö saa itse päättää, miten leikkaukset kohdistuvat näiden välillä”, Östman paljastaa.
Tähän päädyttiin hänen omasta ehdotuksestaan.
”Perustelin tätä sillä, että jo kesällä tehtiin niin isoja leikkauksia MMM:n hallintoon. Sen takia tarvittiin pelivaraa tähän. Muilla ministeriöillä voi olla tarve toiseen suuntaan.”
MMM:n alaisessa Ruokavirastossa on parhaillaan käynnissä yt-neuvottelut. Lisäsäästöjen osumisen sinne on pelätty vaikeuttavan esimerkiksi tukimaksuihin.
”Juuri siksi en halunnut liian isoja leikkauksia hallintoon”, Östman sanoo.
Toisaalta hallinnonalan suurin valtionavustuksen saaja on hevosala, jolle vielä suurempi leikkauspaine avustuksiin olisi huolestuttava uutinen.
Östman ei leikkausten tarkempaan kohdistumiseen ota kantaa. Siitä päättää lopulta paremmalla tiedolla ministeri.
Östman on myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Valiokunnan työlistalla on esimerkiksi elintarvikemarkkinalain uudistaminen. Kuva: Jaana KankaanpääMarttisen työryhmä teki työtään helmikuun alkupuolelta yhteensä reilun kolmen kuukauden ajan. Sen työn pohjalta kehysriiheen löytyi määräajassa sopu 2,8 miljardin sopeutuksista jo aiemmin sovitun päälle.
Julkisuuteen on kerrottu, että tärkeä osa onnistumista oli jäsenten välinen hyvä ilmapiiri. Neuvottelijat tulivat hyvin toimeen keskenään.
Voisiko samaa nyrkkiä käyttää myös muiden Suomen ongelmien ratkaisuun? Löytyisikö puolueiden luottosoturien kesken keinoja vaikkapa siihen, miten sote-palveluita tulevaisuudessa järjestetään?
Östman naurahtaa ja kiittää ehdotuksesta. Ainakaan toistaiseksi ryhmän uudesta lukitsemisesta valtioneuvoston kellariin ei ole ollut puhetta.
- Osaston luetuimmat
