”Yhdistymiset hyödyttävät jonkin verran heikkoja, eivät juuri lainkaan vahvoja ja kaikkein eniten suurten kaupunkien lähellä olevia kuntia”, ekonomisti Janne Huovari summaa.
Tulos johtuu siitä, että veroja maksavan väen määrä ei liitoksissa lisäänny. Sen sijaan pienten kuntien tilanteeseen vaikuttaa eniten naapurikunta.
Se, että kunnan sisällä yhdistetään kaksi koulua, hyödyttää usein enemmän kuin se, että uudessa liitoskunnassa säilytetään koulut.
”Kuntakenttä kaipaa remonttia, mutta tehokkaampaa on uudistaa palvelurakennetta kuin yhdistää kuntia.”
Kuntien taloustilanteeseen vaikuttaa väestörakenteen ohella myös se, millaiset ovat asukkaiden tulot ja kuinka tehokkaasti palvelut tuotetaan.
PTT:n mukaan kaikki heikon talouden kunnat ovat nyt pieniä ja niissä toimintamenot kasvavat suhteessa tuloihin muita enemmän.
Kun nyt kuusi suomalaista kymmenestä asuu hyvän huoltosuhteen kunnissa, vuonna 2030 heitä on vain kolme.
Heikoimmin tulevat tutkimuksen mukaan pärjäämään Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat, parhaiten Oulun seudun ja ruotsinkieliset kunnat.