JYVÄSKYLÄ (MT)
2014 oli suurten muutosten vuosi Euroopassa. Ukrainan kriisin syttymisen myötä länsimaiden ja Venäjän välit ovat kiristyneet tiukimmilleen sitten kylmän sodan.
Suomi-Venäjä -seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.) kertoo seuranneensa Venäjän viimeaikaisia tapahtumia hämmentynein mielin.
”Oppositiopoliitikon murha on todella suuri asia. Muistomarssissa näimme suuret kansanjoukot liikkeellä Moskovassa.”
Suomen ja Venäjän väliset kahdenväliset suhteet olisi kuitenkin pidettävä kunnossa kaikissa olosuhteissa.
”Venäjän naapuruuden painoarvo Suomelle on monessa mielessä merkittävä. Mailla on pitkä yhteinen raja, ja rajanylityksiä tapahtuu vuosittain 11,3 miljoonaa. Venäjän talouskehitys heijastuu voimallisesti Suomeen”, Lehtomäki korostaa.
Venäjän talouskehitys oli hiipunut vuosien ajan jo ennen Ukrainan kriisiä, hän huomauttaa.
Lehtomäki puhui maanantaina Venäjän kaupan seminaarissa Jyväskylässä.
Lehtomäen mukaan Ukrainan kriisiä leimaa massiivinen informaatiosota.
”Kannattaa tiedostaa, että se on käynnissä molemmin puolin. Venäjän media on eittämättä valtarakenteiden peukalon alla, mutta samalla on oltava rehellinen ja suhtauduttava kriittisesti myös esimerkiksi siihen, mitä omat iltapäivälehdet kirjoittavat.”
Kriisin tyrskyissäkin olisi Lehtomäen mukaan huolehdittava siitä, että venäläistä kansalaisyhteiskuntaa tuetaan.
”Valitettavasti Suomessa ilmenee sellaista ilmapiiriä, ettei saisi ääneen sanoakaan, että jotakin asioita on ymmärrettävä myös Venäjän näkökulmasta. On äärimmäisen tärkeää, että keskinäistä ymmärrystä lisätään tässä vaikeassa tilanteessa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että hyväksyisimme kaiken sen, mitä tapahtuu. Omista arvoista ja tavoitteista on pidettävä tiukasti kiinni.”