Selvitys potkii vauhtia lannan kierrätykselle ja biomassan käsittelylaitoksen perustamiselle Varsinais-Suomeen – tähtäimessä Saaristomeren hyvä tila 2029

Selvitystyö listaa keinot rehevöityneen Saaristomeren elvyttämiseksi vuoteen 2029 mennessä. Selvityksen on tehnyt Turun yliopiston entinen rehtori, solubiologian emeritusprofessori Kalervo Väänänen. Kokonaisuuteen on haastateltu yli sataa asiantuntijaa ja päättäjää.

Lähtöasetelma on, että Saaristomeren voimistuva rehevöityminen johtaa pahimmillaan meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan.

Ratkaisuksi Väänänen listaa kolme toimenpidettä, joita ovat ravinnevalumien vähentäminen, ravinteiden ja biomassan talteenotto sekä kalastuksen lisääminen pitäen sisällään kalajalosteiden ja viennin kehittämisen.

Viime talvi oli ravinnevalumien suhteen historian pahin. Valumia pelloilta hillitään parhaiten niin, ettei peltoon laiteta enempää lannoitteita kuin mitä sadon mukana poistuu vuosittain. Fosforin kyllästämillä pelloilla lannoituksesta pitäisi pitäytyä, kunnes sato alkaa kärsiä.

Väänäsen mukaan viljelijät ovat valmiita tekemään ravinnemittauksia pelloillaan ja suojelemaan vesistöjä, kunhan se on taloudellisesti mielekästä.

Oikeaoppisesti sijoitetuilla suojavyöhykkeillä voitaisiin viljellä nurmen ohella marjoja, joista viljelijä saisi tuloja. Turun yliopistossa tutkitaan tyrnin kasvatusta jokien varsilla.

Myös energiahaavan ja -pajun kasvatus voisi tulla kyseeseen.

Väänäsen mukaan viljelysmaan kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyllä sekä ojituksella on merkittävä rooli ravinnevalumien hallinnassa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo, että peltojen kipsikäsittelyssä ollaan hyvässä vauhdissa valtion ja sidosryhmien yhteisessä hankkeessa.

"Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää, että hyväksi havaitut keinot tulisivat osaksi maatalouden tukijärjestelmää."

Saaristomerestä pitäisi Väänäsen mukaan poistaa vuosittain vähintään 500 tonnia fosforia. Biomassaksi muutettuna se tarkoittaisi noin puolta miljoonaa tonnia vuosittain.

Väänänen ehdottaa, että Varsinais-Suomeen perustettaisiin sen verran biomassaa nielevä käsittelylaitos tai laitoksia. Toimijana voisi olla julkisten ja yksityisten toimijoiden osakeyhtiö tai osuuskunta. Laitos käyttäisi lantaa, peltobiomassaa ja järviruokoa. Lopputuotteita olisivat biokaasu, lannoitteet ja kenties biohiili.

Krista Mikkosen mukaan valtion biokaasustrategian mukaisesti lietteen ja lannan hyödyntämiseen on varattu rahaa tälle hallituskaudelle.

"Ajatus on, että eri toimijat voisivat hakea sitä. Alkuvaiheessa tarvitaan rahaa, että saadaan tekniikka toimimaan ja lopulta biokaasun tuotanto markkinaehtoiseksi."

Väänänen patistaa selvittämään, paljonko viherrakentamiseen käytetyn puhdistamolietteen fosforia valuu hulevesien mukana mereen.

Teknologinen kehitys ravinteiden poistamiseksi merestä on alussa. Kenties joskus merenpohjan ravinteikkaita sedimenttejä voidaan paikoin imuruopata.

Selvitystyön tilaajat Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Centrum Balticum -säätiö ja Saaristomeren Suojelurahasto kirittävät Saaristomeren elvyttämisen sisällyttämistä hallitusohjelmaan.