Tuoreen selvityksen mukaan kuntarakennetyöryhmän ehdottamat kuntaliitokset voisivat parantaa väestölliseltä huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien tilannetta.
Kuntaliitokset eivät helpota kaikkien kuntien tilaa.
Joidenkin kuntajakoselvitysalueiden huoltosuhde olisi kuitenkin edelleen heikko. Maakunnittain tarkastellen huoltosuhde-erot tasoittuisivat.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama tutkimus ”Vahvat peruskunnat” julkistettiin tiistaina. Selvityksen on laatinut Pellervon taloustutkimus.
Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään.
Selvityksen mukaan maakuntien huoltosuhteet olisivat alle sata sekä vuonna 2020 että vuonna 2030.
Hyvän huoltosuhteen kunnat menettäisivät liitoksissa hieman, koska niiden huoltosuhde olisi parempi yksin kuin naapuriensa kanssa.
Tutkimuksessa vertaillaan tulevaa kehitystä kolmen vaihtoehdon pohjalta: nykyiset 336 kuntaa, 66 ehdotettua kuntajakoselvitysaluetta ja 19 maakuntaa.
Kuntaliitokset kohentavat rajallisesti kuntien taloudellista tilaa. Huoltosuhteen ohella pitää tarkastella myös työpaikkojen ja työvoiman tarjontaa.
Työikäisiä tarkastelevasta aluevertailusta selvisi, että hieman alle 40 prosenttia väestöstä asuu alueilla, joilla työikäisen määrän väestö kasvaisi vuodesta 2010 vuoteen 2020.
Kasvavien alueiden väestöosuus on samalla tasolla kaikissa kolmessa aluejaossa.
Alueelliset erot tulevassa työpaikkakehityksessä kuvaavat eroja kuntien nykyisessä toimialarakenteessa.
Työpaikkalaskelmassa erot maakuntien välillä ovat hyvin pieniä.
Ainoastaan Uudellamaalla työpaikkojen määrä kasvaisi selvästi nopeammin kuin muissa maakunnissa.
JANNE IMPIÖ