Innokkaat harrastajat edistävät tutkimusta yhä tehokkaammin– Kansalaistiede nousee virkeiden eläkeläisten ja tietotekniikan ansiosta

Kansalaistiede eli tavallisten ihmisten osallistuminen tieteelliseen tutkimukseen on saamassa pontta Suomessa ja maailmalla. Kansalaistieteelle avautuu uusia mahdollisuuksia korkean koulutustason, vireiden eläkeläisten ja tietotekniikan ansiosta.

Tavalliset ihmiset keräävät jo erilaista dataa kuten luontohavaintoja, kirjoittavat tietokoneelle kirkonkirjoja ja auttavat arkeologisissa kaivauksissa.

Myös Euroopan unionin komissio on nostanut kansalaistieteen Horizon 2020 -tiedeohjelmaansa ja rahoittaa siihen liittyviä hankkeita tämän vuoden alusta. Yhtenä tavoitteena on harhaanjohtavan tiedon eli disinformaation suitsiminen tuomalla tiedettä lähemmäksi ihmisten elämää.

"Kahden viime vuoden aikana kansalaistiede on noussut esille esimerkiksi Yhdysvalloissa. EU:ssa kansalaistieteen nostaminen viralliseen tiedeohjelmaan tapahtui varsin yllättäen", taustoittaa tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen Tampereen yliopistosta.

Kaukonen oli ensimmäisiä, joka toi kansalaistieteen julkiseen keskusteluun 1990-luvun alussa.

"Kansalaistieteen nousu liittyy keskusteluun avoimesta tieteestä, joka korostaa tieteen demokraattisuutta ja saatavuutta kaikille ihmisille."

Tiedebarometri 2016 kertoo, että kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoittaa seuraavansa kiinnostuneena tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa.

Kansalaistiede ei sinänsä ole uusi asia, sillä esimerkiksi luonnontieteen harrastajat ovat tehneet kauan havaintoja eläin- ja kasvimaailmasta. Myös valtaosa kalliomaalauksista on maallikoiden löytämiä. Ensimmäisen löydön ilmoitti itse Jean Sibelius vuonna 1911 Vitträskin rantakalliosta.

"Perinteinen mielikuva kansalaisten tiedeharrastuksista liittyy esimerkiksi Luonto-Liiton kevätseurantaan tai Kansalliskirjaston sanomalehtien digitalkoisiin", kuvailee projektipäällikkö Heidi Laine Open Knowledge Finland ry:stä.

Maallikoiden osallistumista tieteentekoon ei ole aiemmin kutsuttu kansalaistieteeksi eikä välttämättä tunnistettu sellaiseksi. Ajat kuitenkin muuttuvat, ja myös kansalaistiede on murroksen kynnyksellä.

"Suuret ikäluokat ovat jäämässä vapaalle. Myös nuorissa on valtava potentiaali. Perustulolla voi tukea esimerkiksi nuoria tutkijoita, jotka nyt tekevät usein palkatonta hakemustiedettä", tutkimusjohtaja Kaukonen huomauttaa.

Hän näkisi mielellään, että kansalaisten osuus etenisi pelkästä datan keräämisestä syvempään osallisuuteen, kuten omaehtoisiin hankkeisiin ja ohjelmiin.