• Luken tutkija: "Totta kai susikannan arvio on väärä"

    Kannanarvion teosta on jo vuosi aikaa, ja tämän vuoden arviota työstetään uusien havaintojen perusteella.
    Susikanta on ollut nykyisellä tasolla viimeksi vuonna 2008.
    Susikanta on ollut nykyisellä tasolla viimeksi vuonna 2008. Kuva: Jukka Pasonen
    Uutiset
    1.2.201607:00
    Terhi Pape-Mustonen

    Luonnonvarakeskus Luken tutkija Samuli Heikkinen pitää susikuohunnan lietsomista ongelmallisena. Erityisesti susien kannanarvion arvosteleminen on ennenaikaista, sillä viimeisin tarkka arvio on vuoden takaa ja uutta vasta työstetään.

    "Totta kai kannanarvio on väärä, sillä sen teosta on vuosi aikaa. Annoimme ennen joulua kaksi väliarviota maa- ja metsätalousministeriölle kannanhoidollista metsästystä varten, mutta varsinainen kanta-arvio on vasta valmistumassa", Heikkinen kertoo.

    Luke arvioi Suomen susikannan kooksi viime tammikuussa 220–245 sutta. Erityisesti kanta oli kasvanut itäisen Suomen alueella: se oli kaksinkertaistunut. Viime vuonna siellä arvioitiin olevan 130–140 sutta, vuonna 2014 70–75.

    Laumoja arvioitiin viime vuoden tammikuussa olevan 35. Joulukuussa valmistuneen väliarvion mukaan niitä olisi 34–38. Väliarviot tehtiin kuitenkin huonossa lumitilanteessa.

    "Lumi on nyt tullut ja havaintoarvioita työstetään. Riittävä lumipeite edesauttaa susihavaintojen tekemistä ja on näin äärimmäisen tärkeää tarkoille kannanarvioille."

    Myös sudenmetsästys helpottaa kannanarvion tekemistä, sillä metsästyksen kuluessa eläimistä saadaan runsaasti hyviä havaintoja.

    Kannanarviossa käytetään petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamia tietoja, joita verrataan Riistanhoitoyhdistysten arvioihin. Niitä taas verrataan gps-pantojen antamiin paikannustietoihin.

    "Jos gps-tiedoista näkyy selvästi, että pannoitettu susi asustaa omalla reviirialueella, on mahdotonta, että tällä alueella olisi enemmän kuin yksi susilauma. Susilauma pitää huolta reviiristään eikä siedä siellä muita susia."

    Susista kerätään myös dna-aineistoa, mutta siihen liittyvää järjestelmää ollaan vasta rakentamassa.

    Suurin osa susikannan arviointiin käytettävästä tiedosta tulee suoraan metsästäjiltä. Myös siksi Luken saama kritiikki ihmetyttää Heikkistä.

    "Susi on poliittinen eläin, ja sitä ollaan joko puolesta tai vastaan. Aiheeseen liittyvä keskustelu tuntuu kiihtyvän muutaman vuoden välein. Mahdollisimman tarkan tiedon kerääminen on myös resurssikysymys, joka vaatisi erityisesti henkilöresurssien kasvattamista."

    Artikkelin aiheet
    susikanta suomessa
    Luonnonvarakeskus Luke
    riistatutkimus
    Samuli Heikkinen
    sudenmetsästys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle