OULU (MT)
Pohjoinen Suomi ehti alueista ensimmäisenä järjestelemään uuden mallin mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluitaan.
”Pohjoinen Suomi hiihtää nyt latua auki sote-alueen valmistelussa”, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kehui Ouluun kokoontuneita kuntavaikuttajia torstaina.
Muut alueet pitävät valmistelukokouksensa myöhemmin kevättalvella.
Pohjoiseen tulee todennäköisesti viisi tuottamisvastuualuetta. Ne saattavat mukailla nykyisiä sairaanhoitopiirejä, joita ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Länsi-Pohja.
Tuottamisvastuualueita ei ole kuitenkaan vielä päätetty.
”Kuntayhtymien pitää ilmoittaa ensi vuoden helmikuuhun mennessä halukkuutensa ryhtyä tuottajavastuualueeksi”, Sillanaukee totesi.
Jatkossa sote-palveluista vastaa koko maassa kuntien sijaan viisi aluetta. Vastuun mukana sote-alueille siirtyy palveluiden rahoitus.
Palveluita kuntalaisille tuottaa korkeintaan 19 kuntayhtymää eli tuottamisvastuualuetta.
Sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa 2016 ja tuottamisvastuualueiden 2017.
Kuntien vastuulle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Muun muassa Kolarin kuntavaikuttajat olivat huolissaan, että vaikutusmahdollisuuden heikkenevät, kun palveluiden järjestämisvastuu keskitetään.
”Vaarana on, että uudistuksessa kunnilta menee sekä päätöksenteko-oikeus että rahat”, Raahen edustaja Anna-Leena Mattila totesi.
Sillanaukee vakuutti, että uusi laki määrää kuulemaan kuntalaisia ja ottamaan heidän näkemyksensä huomioon.
Pohjoisen sote-alueen valmisteluun esitettiin poliittista ohjausryhmää. Jäsenet valittaisiin puolueiden kannatuksen mukaan siten, että maakunnat, pienet ja suuret kunnat sekä miehet ja naiset ovat edustettuina.
Avukseen poliitikot saavat asiantuntijoita. Yleisön pyynnöstä myös saamelaisvähemmistö saa edustajan.
Tytti Määttä Vaalasta korosti, että pienille ja harvaan asutuille kunnille on tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa.
Sote-uudistuksen ykköstavoite on taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko maahan. Säästöjä kuitenkin tarvitaan, sillä väki ikääntyy ja kulut kasvavat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastonjohtaja Markku Pekurinen kertoi, että pohjoisen Suomen soten ja vanhustenhuollon menot kasvavat kolmanneksella 2030 mennessä.
Antti Hietaniemi Keski-Pohjanmaalta kannusti eduskuntaa paukuttamaan uudistuksen valmiiksi. ”Paluuta vanhaan ei ole”.
”Nykymenolla julkiset palvelut rapautuvat”, Samuli Pohjamo Pohjois-Pohjanmaalta komppasi.
Myös uudistusta jarruttelevia puheenvuoroja kuultiin.
SUVI NIEMI