Kanavan panimo valmistaa oluita sekä omilla että asiakkaiden tilaamilla nimillä. Pulloja ei enää nykyisin pestä, vaan palautuspulloista tehdään lasimassaa ja uusia pulloja. Kuva: Juha Tanhua
Vääksyläistä Kanavan panimoa ovat siivittäneet palkinnot ja hyvä yhteistyö kunnan kanssa: ”Keskeisen sijainnin vaikutus on meille on ihan mieletön”
Alanvaihto ja paluu lapsuudenmaisemiin kannattivat, sillä vääksyläispanimosta on tullut yksi Vääksyn kesäisistä vetonauloista.Tilaajalle
Vierre ilmataan eli siitä poistetaan hiilihappo joka toinen päivä. Samalla mitataan ominaispaino, joka kertoo sokeri- eli alkoholipitoisuuden, Jukka Karlstedt kertoo samalla kun ilmaa. Kuva: Juha TanhuaVielä kymmenen vuotta sitten Jukka Karlstedt myi säiliöitä lääke- ja panimoteollisuuteen ja veli Jan toimi keittiömestarina. Vuonna 2014 veljekset kävivät pienpanimokurssin Mustialassa.
”Siitä sitten yksi asia johti toiseen. Etsimme tiloja ja halusimme kivan sijainnin, jolla liikkuu ihmisiä. Olimme kasvaneet Vääksyssä ja kun kunta tarjosi tiloja Päijänne-talosta, tulimme tänne.”
Niin Asikkalan Vääksyssä aloitti Kanavan panimo vuonna 2015 entisessä osuusmeijerissä. Mainetta kertyi ripeästi, sillä jo vuonna 2018 panimon Paljas Saari voitti Suomen Paras Olut -kilpailun hapanolutsarjan, panimon ihka ensimmäinen tuote Toivo Red Ale tumma ale -sarjan vuonna 2019 ja Sulku pils lagerit 2021.
Tänä vuonna kolmen parhaan joukossa kisaa tumma lager Kippari.
Korona lykkäsi kuitenkin laajentumisinvestoinnit keväältä 2020 saman vuoden syksyyn, sillä taudin seuraukset pelottivat.
”Lähimatkailu vetikin ihan mielettömästi ja kauppojen vähittäismyynti kasvoi, kun ihmiset ostivat kotimaista ja laatuoluita”, Jukka kertoo.
Tuhdin turistivirran lisäksi panimon pelastus oli alusta alkaen vilkkaana vetänyt vähittäiskauppamyynti ja se, että valtio vapautti pienpanimoiden oman ulosmyynnin vuonna 2018. Tuotannosta yli puolet myy vähittäiskauppa.
Veljesten yrityksen liikevaihto on noin 600 000 euroa ja liiketulos ”positiivinen”.
Päijännetalon aulasta saa matkailutietoa ja lähituotteita, kuten juomia ja uistimia. Jan Karlstedt täyttää kylmäkaappia. Kuva: Juha TanhuaPanimo sijaitsee aivan Vääksyn keskustassa Päijännetalossa. Ympärillä on muitakin ajanviettäjän vetonauloja: kanavan lisäksi ravintoloita, karavaanarien matkaparkki ja erilaisia kesätapahtumia.
Päijännetalossa toimii myös Suomen vapaa-ajankalastusmuseo sekä matikaluinfo ja lähituotemyymälä, joiden yhteisen tilan panimo ja kunta ovat remontoineet yhdessä.
”Kävijämäärät ovat yllättäneet sekä kunnan että meidät.” Jan ja Jukka Karlstedt
”Kävijämäärät ovat yllättäneet sekä kunnan että meidät. Kesän aikana talossa käy tuhansia vierailijoita”, Karlstedtit kertovat.
”Yhteistyö kunnan kanssa toimii hyvin, ja keskeisen sijainnin vaikutus on meille on ihan mieletön. Toivomme kaikki, että ihmisten viipymä kanavalla olisi pidempi kuin vain kanavan katsominen.”
Jan Karlstedt sekoittamassa mäskiä. Kuva: Juha TanhuaYhden oluterän suuruus on tuhat litraa ja sen valmistus kestää 4–6 viikkoa. Se alkaa maltaan mäskäyksellä eli keitolla, joka kestää muutaman tunnin, ja jatkuu siivilöinnillä.
”Maltaasta saadaan väri, maut, sokerit ja kaikki hyvä kyytiin. Kuiva-aines lähtee eräälle maatilalle ja vierre ajetaan käymistankkiin”, Jan selostaa ja Jukka jatkaa:
”Lisätään hiiva, joka syö sokereita ja muuttaa ne alkoholiksi. Olut siirretään parin viikon päästä kellarointiastioihin, joissa sitä kypsytetään ja säilytetään astiointiin asti.”
Astiointi tarkoittaa pullotuslinjaa ja oluen siirtämistä ravintolatonkkiin. Keväällä tahti on vauhdikkainta, mutta kiirettä pitää läpi vuoden.
”Prosessi on jatkuva, ja keskimäärin viikossa on kaksi keitto- ja astiointipäivää ja yksi siivous- ja valmistelupäivä.”
Pintahiiva- eli ale-oluiden käyminen tapahtuu 20–23-asteessa ja pohjahiiva- eli lager-oluiden käyvät pidempään 12–14 asteessa.
Pinta- ja pohjahiivaa
Pintahiivaoluet ovat ale-oluita ja pohjahiivaoluet lager-oluita.
Ale-oluita ovat esimerkiksi porterit, irlantilaistyyliset red ale -oluet, belgialaistyyliset indeian pale ale – eli ipa-oluet ja sauer- eli hapanoluet.
Lagereita ovat erilaiset tummat ja vaaleat lagerit sekä pilsit.
Olutta valmistuu vuodessa noin 100 000 litraa, kaikki suodattamatonta, pastöroimatonta, alkoholipitoisia ja lähituotantoa: mallas tulee Lahdesta ja Sulku pilsin kaurahiutaleet Vääksyn myllystä.
Vettä ei kuitenkaan johdeta Päijänteestä, vaan se on Salpausselän pohjavesistä.
Liki puolet oluista on omilla maitohappobakteereilla hapatettuja hapanoluita, mutta myydyin on lagerolut Sulku.
”Hapanoluissa koukuttaa happamuus ja marjaisuus ja ne ovat yleensä kevyitä, ihmiset tykkäävät juodaan muutenkin koko ajan enemmän matala-alkoholisia oluita.”
Merkittävä myyntihitti ovat yritysten ja yhteisöjen tilaamat oluet, joita voi tilata vähintään 600 pullon erän omalla etiketillä.
Erikoisimpia ovat olleet naurismehulla maustettu hapanolut, savustetulla nauriilla maustettu lager sekä kaurasauer ja Unto, poikien omalle vaarille omistettu vahva imperialporter.
Jukka Karsltedt ja ravintolatonkat. Kuva: Juha TanhuaVahvempien juomien tuleminen ruokakauppoihin on oluenvalmistajille kaksipiippuinen kysymys.
”Me puhuisimme mieluummin tyylin mukaisista kuin keinotekoisista rajoista. Esimerkiksi lager ja pils ovat on yleensäkin viiden prosentin oluita ja hapanoluet miedompia. Mutta kun hyllymetrit eivät kaupassa kasva, valikoiman laajeneminen myös viinien myötä tarkoittaa kilpailun kiristymistä”, veljekset pohtivat.
Pienpanimoliiton kartta pienpanimoista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
