Pentti Kuvaja toistaa mielipidekirjoituksessaan (MT 31.10.) saimaannorpan suojelusta joukon useaan kertaan vääriksi osoitettuja väitteitä.
Kun asetus kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi keväällä 2011 annettiin, oli myös Suomen luonnonsuojeluliitolla perusajatuksena seurata uusien toimien vaikutusta. Kannanottoihin tai uusiin esityksiin varaamme kuitenkin aina oikeuden.
Ilmoituksia verkkoihin kuolleista kuuteista alkoi saapua heti verkkokalastuskiellon loputtua. Jos tässä ei ole kannanoton paikka, niin milloin? Se, että kuutit olivat pieniä, on vuotuisista olosuhteista johtuvaa vaihtelua, johon on varauduttava.
Tämän kesän uutuus on väite, jonka mukaan emä opettaisi kuuttia varomaan verkkoja sen jälkeen kun kuutti on jo vieroitettu. Vieroitus tapahtuu jäidenlähdön aikaan eivätkä emä ja kuutti ole sen jälkeen juuri tekemisissä. Näin ollen kokemusta verkoista ei kuutille ehdi kertyä.
Koloveden alueen huono pesintätulos on tarjonnut suojelun vastustajille lyömäaseen, johon Kuvajakin hanakasti tarttuu. Norpat muka nääntyvät nälkään ilman verkkoja, koska eivät osaa itse pyytää kalaa. Todellisuudessa Koloveden kansallispuiston vesialueesta lähes puolet on yksityisomistuksessa, siellä kalastellaan siinä missä muuallakin.
Saimaannorppa on pärjännyt Saimaalla tuhansia vuosia ilman ihmistä. Se on selvinnyt esimerkiksi keskiajan lämpökaudesta, jolloin todennäköisesti oli paljon lumettomia talvia ja petoeläimiäkin moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Suurin osa norppien kuolemista on luonnollisia, mutta vieroitettujen, alle vuoden ikäisten kuuttien kuolemantapauksissa lähes ainoa syy on kalanpyydyskuolleisuus. Tämä vääristää norppakannan ikäjakaumaa ja pesintätulos on huonompi kuin voisi kannan koon perusteella odottaa.
Saimaannorpan kanta on eri toimin saatu kääntymään kasvuun, mutta laji on edelleen äärimmäisen uhanalainen eikä välittömän sukupuuton uhka ole poistunut. Meidän on toimittava varovaisuusperiaatetta noudattaen, tätä edellyttävät myös kansainväliset, uhanalaisten lajien suojelua koskevat sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut.
Saimaannorpan pelastaminen vaatii muutoksia Saimaan kalastuksessa. Paluuta ympärivuotiseen verkkokalastukseen saimaannorpan esiintymisalueella ei ole. Päinvastoin, verkkokalastuskielto tulee ajallisesti pitenemään ja alueellisesti laajenemaan.
Suomen luonnonsuojeluliitto on tietoisesti valinnut paikkansa saimaannorpan suojelun etulinjassa, koska jonkun siellä pitää olla. Me otamme vastaan herjaussoitot ja uhkailut, mutta takanamme on myös suuri joukko suomalaisia, jotka haluavat norpan pelastuvan.
Timo Luostarinen
toiminnanjohtaja
Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
Kaarina Tiainen
saimaannorppakoordinaattori
Suomen luonnonsuojeluliitto