
Valtaosa suomalaisista on tyytyväinen presidentti Alexander Stubbin ulkopolitiikan johtamiseen.
Tulos selviää MT-kyselystä, jossa kysyttiin, kuinka tyytyväinen vastaaja on presidentin toimintaan ulkopolitiikan johtamisessa.
Sekä erittäin tyytyväisiä että jossain määrin tyytyväisiä oli 41 prosenttia vastaajista. Erittäin tyytymättömiä oli viisi prosenttia ja hieman tyytymättömiä kuusi prosenttia suomalaisista.
Kannastaan epävarmoja oli seitsemän prosenttia vastaajista. Miehet olivat naisia hieman enemmän tyytyväisiä Stubbin toimintaan.
Kyselyn tulos ei yllätä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergia.
”Suomalaisilla on ollut tapana tukea presidentti-instituutiota erityisesti ulkopolitiikassa”, hän perustelee.
Forsberg sanoo iäkkäämpien korkeimman tyytyväisyyden selittyvän perinteiden, kuten presidentti-instituution, arvostamisella.
Sen sijaan nuoret ovat olleet häneen mukaansa yleensä aina kriittisempiä valtaapitävien politiikkaan. Alle 30-vuotiaista kannastaan epävarmoja oli 15 prosenttia.
”Tässä hetkessä nuoria voi painaa etenkin Gazan kohtalo, johon liittyen on vasta aivan viime päivinä tullut vahvempia kannanottoja presidentiltä.”
Puolueiden äänestäjissä Forsberg arvioi Gazan kysymyksen korostuvan myös vasemmistoliiton kannattajien tyytymättömyydessä. Heistä kolmannes oli vähintään hieman tyytymätön Stubbin toimintaan.
”Toisaalta perussuomalaistenkin äänestäjissä on lisäksi jonkin verran vastustusta ulkopolitiikalle, mutta yleensä äärilaidoilta tuleekin eniten kritiikkiä ja vahvin tuki keskilinjan lähettyviltä”, hän avaa.
Riippumatta puolueiden kannatuksen alueellisesti vaihteluista, ulkopolitiikka on Forsbergin mukaan aina yhdistänyt eri puolella Suomea.
Vastaajan asuinpaikka ei vaikuttanut tyytyväisyyteen presidentin ulkopolitiikan johtamiseen.
Forsbergin mukaan Stubb nauttii presidenttinä kansan luottamusta sekä instituutiona että henkilönä.
”Kansainvälisessäkin mediassa Stubb on saanut näkyvyyttä ja ollut myönteisesti esillä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa järjestetyn golftapaamisen ja turvallisuusdiplomatian vuoksi.”
”Presidentillinen esiintyminen auttaa kokonaisuudessaan häntä”, Forsberg jatkaa.
Kansainvälisen politiikan professori kertoo suomalaisten presidenttien nauttineen jo Kekkosen ajoista lähtien korkeaa kannatusta ulkopolitiikassa.
”Ahtisaaren hetkellistä notkahdusta alle 50 prosentin tuen lukuun ottamatta jokaisen presidentin johtamiseen on oltu tyytyväisiä, mikä vielä korostui Sauli Niinistön kohdalla.”
”Presidentillinen esiintyminen auttaa kokonaisuudessaan häntä.”
Vahvaa kansan yhtenäisyyttä ulkopolitiikkaan liittyen hän pitää puolestaan erittäin suurena voimavarana, kunhan kriittistä keskustelua ei tukahduteta.
”Yhtenäisyys, johon kuuluvat myös argumentaatio ja avoin keskustelu, on hyvä asia.”
”Yhteisestä linjasta ei saa tulla ’pakkopaita’, vaan tarvittaessa linjoissa pitää olla ketteryyttä kuten esimerkiksi Nato-jäsenyyden kohdalla oli”, Forsberg summaa.
Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta Kantar Agri oy. Siihen vastasi yhteensä 1 014 suomalaista 2.–7.toukokuuta. Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 18–79 -vuotiasta väestöä.
Koko aineiston virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.