Tuleva isäntä rakensi komean hirsitalon lapsuuden leikkiensä mäelle – käsin veistetty hirsi oli itsestään selvä valinta

Välimaan tilan mailla Salon Raatalassa ei juuri ole laaksoa eikä kukkulaa. Mutta yksi korkea kallio löytyy, sellainen, jossa sukupolvi toisensa jälkeen on lapsena ja nuorena mielellään viettänyt aikaa.

Sille mäelle nousi tilan tulevan jatkajan Kalle Murron komea hirsikoti.

Kotieläintilalla yrittäjän on hyvä asua pihapiirissä. Siksi ajatuksena on, että kun sukupolvenvaihdos aikanaan tehdään, Kallen vanhemmat Sari ja Matti Murto muuttavat uuteen taloon ja Kalle palaa tilan päärakennukseen. Siihen menee kuitenkin aikaa, sillä Sari ja Matti ovat 56- ja 57-vuotiaita.

Kun talo on tavallaan kahden sukupolven yhteinen, voisi kuvitella, että rakennusratkaisuista ja materiaalivalinnoista syntyy kiistaa. Mutta ei.

"Meillä on Kallen ja Kallen tyttöystävän kanssa hyvin yhtenäinen maku, ja Matti on pysynyt viisaasti hiljaa", Sari nauraa.

Kaikille oli selvää, että talo tehdään hirrestä, ja nimenomaan käsin veistetystä, vaikka teollinen hirsitalo olisi ollut kymmenisen prosenttia halvempi.

Hirsikehikon tekijöitä olisi ollut kotiseudullakin. Toimittajaksi haluttiin kuitenkin toimitusvarmuuden ja aikataulun takaamiseksi hiukan isompi kuin yhden hengen yritys.

Valinta osui kuortanelaiseen Saaren hirsitalot -yritykseen. Siellä hirsirungon tekeminen onnistuu kokonaisuudessaan katon alla, joten puut eivät kastu missään rakennusvaiheessa.

Tilaus tehtiin keväällä 2020, ja ähtäriläiset puut kaadettiin ja katkottiin sen mukaan. Yritys veisti hirret mittojen mukaan ja pystytti seinät tasakertaan asti.

Puu ehti kuivua rauhassa ja pitkään, joten kehikko tuskin laskeutuu kovin montaa senttiä.

Kaikki perheenjäsenet kävivät seuraamassa hirsien työstöä Kuortaneella ja vaikuttuivat tekijöiden taitavuudesta.

Sari Murto ja Veikko Junttila lattian laitossa. Talossa on lattialämmitys. Kuva: Sanne Katainen

Rakentamisen vaikein ja stressaavin vaihe oli perustusten teko epätasaiselle kalliolle, rakennushankkeesta vastaava Veikko Junttila kertoo. Mitään muuta ei haluttu räjäyttää kuin vesijohto- ja viemäriputkien vaatimat väylät.

Lopputulos oli ristimittausten mukaan lähes täydellinen, heitto vain viiden millin luokkaa. Silti jännitti, miten hirsikehikko lopulta asettuu paikalleen, Veikko kertoo. "Ja oli koko talvi aikaa jännittää", Sari nauraa.

Kaksikko täydentää toistensa lauseita sujuvasti, sillä he ovat hoitaneet rakennustyöt pääosin kahdestaan.

Hirsikehikko saapui 12. huhtikuuta – ja sopi paikalleen kuin nakutettu.

Kalle valitsi takkaan rouhean näköisen tiilimallin. Kuva: Sanne Katainen

Hirret ovat todella järeitä, joten seiniin ei tule mitään lisäeristeitä. Lattiassa ja katossa sen sijaan on puolen metrin selluvillakerros.

"Ja lattian alla on ihan järjetön määrä puutavaraa", Veikko toteaa. Rakennusmääräykset vaativat niin tukevaa lattiaa, että nyt se kestäisi vaikka panssarivaunun, Matti lisää.

Kun puutavaraa piti välillä ostaa lisää, hintojen hurja nousuvauhti yllätti. Sen ja oletettua suuremman työmenekin takia myös talon budjetti ylittyy jonkin verran.

Järeä, käsin veistetty hirsi miellyttää silmää. Kuva: Sanne Katainen

Sisustus on hankittu pääosin lähiseudulta. Kalle kertoo, että kaikki on kilpailutettu, ja paikallinen työ osoittautui hinnaltaan ja varsinkin laadultaan erittäin kilpailukykyiseksi.

"Paikallisten toimijoiden etuna on joustavuus. Kaikki lupaukset ovat pitäneet eikä mikään ole myöhästynyt", Kalle sanoo.

Vain lattialankku on tuontitavaraa, saksalaista tammea. Se käsitellään öljyvahalla.

Talon lämmitys hoituu ilma-vesilämpöpumpulla. Maalämpöä harkittiin pitkään, mutta se olisi ollut kallis kertainvestointi. "Tämän kokoisessa rakennuksessa energian säästö olisi jäänyt liian pieneksi verrattuna ilma-vesilämpöpumppuun", Kalle sanoo.

Koko talossa on lattialämmitys.

Ilmanvaihto on painovoimainen. Märkätiloissa sitä tehostetaan koneellisesti.

Sähköputket on porattu hirsien sisälle, joten yhtään johtoa ei jää näkyviin.

Vesi tulee kunnan verkosta. Jätevesille on kaivettu imeytyskenttä.

Lue lisää: Hirsirakentamisen suosio kasvussa – "Ihmiset haluavat lähelle luontoa ja tilaa elämiselle"

Helsinkiin nousee käsityönä veistettyjen hirsitalojen rivistö sadan vuoden tauon jälkeen

Hurja muutos: Rapistunut pohjalaistalo nousi uuteen loistoon – Vanhoja taloja on Suomessa toisinaan pilattu ajattelemattomilla remonteilla

• Rakennuksen pohja-ala 160 neliömetriä, asuinneliöitä 140.
• Kokonaiskustannus autotalli ja maansiirtotyöt mukaan lukien noin 300 000 euroa.
• Käsin veistetyt hirret ja pystytys: kuortanelainen Saaren hirsitalot.
• Keittiökaapit teki ja asensi marttilalainen Pentti Mäki, ikkunat ja ovet tulivat Lintuahot-yritykseltä Koskelta ja saumapeltikaton teki Kimmo Lehtinen Salosta.
• Putket: Putkityöt JP Kivelä Salon Vaskiolta.
• Sähköt ja lämmitys: Ilolan sähkö Salon Kuusjoelta.