Metsähaketta käytettiin viime vuonna 8,3 miljoonaa kuutiometriä. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 17,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävin puupolttoaine oli metsähake, jota kului 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa käyttö ylsi 8,3 miljoonaan kiintokuutiometriin.
Puun poltto lisääntyi edellisvuodesta yli miljoona kuutiometriä eli kuusi prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 34 terawattituntia eli lähes 40 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja melkein kymmenesosa energian kokonaiskulutuksesta.
Kansallisessa metsäohjelmassa metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on asetettu 10–12 miljoonaan kuutioon vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2013 päivitetyssä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi nostaa 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Se vastaa noin 13 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta.
Metsäteollisuuden sivutuotepuun lämpö- ja voimalaitoskäyttö pysyi 9,3 miljoonassa kuutiossa.
Eniten poltettiin kuorta, 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja puulevyteollisuuden sivutuotteista valmistettua puutähdehaketta kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä ja erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä kaksi miljoonaa kuutiometriä.
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista.
Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaan ja Häme-Uusimaan alueilla. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa; suhteellisesti suurin käytön
lisäys tapahtui Pohjois-Savossa.
JARMO PALOKALLIO