Nykyinen valtionosuusjärjestelmä joudutaan mylläämään uusiksi, vaikka se ollut käytössä viitisen kuukautta, arvioi Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki. Hän on parhaillaan virkavapaalla aluetieteen professuurista.
Katajamäki sanoo, että hallitusneuvotteluissa pitää ensitöikseen puuttua viime vaalikaudella karille ajautuneeseen sosiaali- ja terveysuudistukseen.
”Valtionosuusjärjestelmään tulee uusia painotuksia ja siksi siihen joudutaan puuttumaan. Tätä ei voida välttää. Sote-uudistus vaikuttaa siihen, että kuntien tehtäviä ja rahanjakoa pitää uudistaa”, Katajamäki toteaa.
Kuntien rahanjakomallia arvioidaan parhaillaan hallitusneuvotteluissa. Taustalla vaikuttaa kuluvalla viikolla sorvattava uusi sote-esitys. Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) arvioi tiistaina, että perjantaihin mennessä syntyy valmis esitys. Sen pohjana ovat joko maakunnat tai kuntayhtymät.
Työn lomassa puidaan myös kuntien tehtäviä. Sipilän mukaan säästöjä on saatava aikaan miljardin euron verran.
Sote-säästöt kokonaisuudessaan toisivat pitkällä aikavälillä noin kolmen miljardin euron säästö.
Lisää vauhtia rahoituskeskusteluun toi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Se julkisti viime viikolla selvityksen, jossa todetaan, että nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä kannustaa asumaan matalan tuottavuuden alueella kasvukeskusten asemasta. Tämän vuoksi kaupungistuminen hidastuu ja hyvinvointi vähenee, kuuluvat keskuksen tutkijoiden väitteet.
Katajamäki tyrmää väitteen.
”Ei rahanjakomalli salpaa muuttoliikettä. Ei muuttopäätöstä tehdä pelkästään rahan perusteella, vaan useasti se on hyvin monitahoinen päätös.”
Katajamäen mielestä muuttoliiketilastot, tuoreet aikasarjat osoittavat, että väki liikkuu – varsinkin nuoret – Suomen sisällä.
”VATT:n tutkijoiden leimaamilla alemman tuottavuuden alueilla asuu entistä enemmän eläkeläisiä. On enemmän kuin kohtuullista, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan.”
Ehdotus kuuluu, että rahaa pitäisi jakaa jatkossa kuntien sijasta asukkaiden ominaisuuksien perusteella.
Katajamäki sanoo, että VATT:n
tiellä kuntien välille syntyisi valtavat erot ja ihmisten väliset tulorajat kasvaisivat entisestään.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä perustuu hyvinvointivaltion ideaan, johon kannattaisi tutustua, hän toteaa.
”Tutkijat soveltavat alue-
taloustieteeseen uusiliberalismia. Ei tässä ole mitään uutta. Puheenvuorolla on painoarvoa, koska kyse on valtion laitoksesta. Ihmettelen vain, miksi nyt halutaan synnyttää ristiriitoja ja vastakkainasettelua Suomen eri alueiden välille.”
VATT:n analyysi kyseenalaistaa nykyisen kuntien ja valtion välisen rahanjakomallin. Samalla se etsii hyvää mallia tilalle. Erikoistutkija Tuukka Saarimaa arvioi, että ”Suomessa harjoitetaan hajauttavaa, ei keskittävää politiikkaa”.
Katajamäki kummeksuu väitettä ja muistuttaa todellisuus maaseudulla on toinen. Keskittäminen on monisyistä ja se on siirtänyt esimerkiksi monet poliisilaitokset ja TE-toimistot entistä kauemmas ihmisistä.
”Matkat palvelujen luo ovat pidentyneet. Suuressa osassa maata eletään jo minivarassa ja yhteiskunta on liikaa vetäytynyt syrjäseuduilta.”
Katajamäen mielestä VATT:n teeseillä vain nopeutettaisiin vetäytymistä, jos esimerkiksi valtio rahoja ohjattaisiin jatkossa tuottaville eli tyypillisesti rikkaille alueille, kuten pääkaupunkiseudulle. Näkemys on ollut tutkijoiden keskuudessa pitkään niin sanotulla piiloagendalla. Nyt se tuodaan näyttävästi esiin.
”Tutkijoiden pitäisi katsoa peiliin, ovatko he todella tätä mieltä. Pitäisikö vanhat ihmiset jättää oman onnensa varaan, pelkän palveluauton varaan.”
”Annan anteeksi tämän heille. He eivät tunne tavallista arkea tai Suomen maaseudun todellisuutta.”
Janne Impiö