Viime vaalikaudeksi myönnetyn lisärahoituksen avulla poliisi tehosti talousrikosten selvitystyötä. Nyt vaarana on, että tutkimuksia jää pöytälaatikkoon.
Jos 6,4 miljoonan euron lisärahoitus loppuu, joutuu suurin osa sen avulla palkatuista 99 tutkijasta poistumaan harmaan talouden torjunnan tehtävistä.
”Se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 20 prosenttia poliisin tuloksentekokyvystä häviää samalla, kun tutkijat pikkuhiljaa poistuvat”, toteaa sisäasiainministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.
Syyttäjälaitoksella ei ollut viime vaalikaudella resursseja viedä kaikkia tapauksia tuomioistuimeen.
Tulevien vuosien budjettikehyksessä syyttäjille sekä verohallinnolle on varattu lisämäärärahoja. Poliisi on kuitenkin jäämässä nuolemaan näppejään.
”Hallitusohjelmassa mainitaan, että harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti. Sehän tarkoittaa ilman muuta myös poliisia ja muita esitutkintaviranomaisia”, Simanainen muistuttaa.
Hallitus saattaakin luottaa enemmän kansalaisten omaan aktiivisuuteen verotulojen tilittämisessä. Niin kutsuttu aktiivisen katumisen malli mahdollistaisi aiemmin kätkettyjen tulojen ilmoittamisen vailla pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista.
”Se on useimmissa Euroopan maissa ymmärtääkseni käytössä veronvälttelyn oikaisukeinona. Ilmeisesti se toimii noissa maissa hyvin, joten miksi ei sitä kannattaisi ottaa myös Suomeen”, Simanainen miettii.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinta kahden rangaistuksen kiellosta on Simanaisen mukaan aiheuttanut verottajalle ongelmia pienten veropetosten osalta.
Tulkinnan mukaan myös veronkorotus on eräänlainen rangaistus, jonka jälkeen asiaa ei voida enää rikosoikeudellisesti tutkia.
”Verottaja joutuu varhaisessa vaiheessa tekemään ratkaisun, tekeekö se veronkorotuksen vai jättääkö sen tekemättä ja tekee rikosilmoituksen asiasta.”
Verohallinto ei toistaiseksi ole saanut tietoa siitä, millaisia toimia hallitusohjelman kirjaus käytännössä tarkoittaa. Yritysveropohjan tiivistämisellä on aiemmin tarkoitettu esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia ja jopa tukien vähentämistä.
Verohallinnon controller Keijo Vehmas toteaa, että torjuntatyön lisärahoituksen tuottoa on mahdotonta laskea tarkasti. Verotulojen perinnän ohella tulisi arvioon sisällyttää myös valtiolle lisätuloja tuottava pelotevaikutus.
”Tiedämme, kuinka paljon harmaan talouden verotarkastuksista tehdään maksuunpanoesityksiä, mutta emme pysty seuraamaan, kuinka paljon kertyy verotuloja, kuinka moni menee konkurssiin, ja vielä hankalampi on arvioida sivuvaikutuksia”, hän pohtii.
Laskentoja mutkistavat entisestään harmaan talouden vaikutukset vapaaseen kilpailuun. Valtiontaloutta tukee myös toimialan kilpailutilanteen tervehtyminen, kun epärehelliset toimijat saadaan kitkettyä.
Vehmas ei ryhdy arvailemaan hallituksen uusia keinoja harmaan talouden hillintään. Hän ei kuitenkaan usko, että niistä koituu ylimääräistä rasitetta yrityksille.
”Joskus on puhuttu esimerkiksi käänteisen alv-velvollisuuden laajentamisesta muillekin kuin rakennusalalle. Sitä, koettaisiinko se rasitteena, en osaa sanoa.”
Olli Toivanen