Siilinjärvi haluaa maatilat tonttimaaksi
Huoli yleiskaavasta yhdistää siilinjärveläisiä maanviljelijöitä. Seisomassa vasemmalta ovat Antti Argillander, Pekka Miettinen, Tuomo Seppälä, Juha Miettinen, istumassa Ilkka Argillander, MTK:n lakimies Simo Takalampi, Hanna-Liisa Nousiainen ja Marjaana Pitkänen. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoSIILINJÄRVI (MT)
Runsaan 21 000 asukkaan Siilinjärvellä laaditaan yleiskaavaa, jossa Kasurilan kylässä kuuden maanviljelijän peltoja on merkitty asuinalueeksi, asuinaluereserviksi tai niihin liittyviksi kaduiksi ja ulkoilureiteiksi.
Kaavaluonnokseen huomautuksensa tehneitä maanomistajia huolestuttaa, kuunnellaanko heitä lainkaan.
”Kunnan kaavoitusviranomaiset eivät ole ottaneet asiasta selkoa tai sitten kyse on maanviljelyselinkeinon täydellisestä vähättelystä”, sanovat marjanviljelijät Ilkka ja Antti Argillander.
Heillä on 18 hehtaarin maatalousyhtymä, jonka maille on kaavoitettu muun muassa tie.
”Tarvitsemme koko peltoalamme, jotta viljelykiertoa voi toteuttaa järkevästi. Olemme kehittäneet tilan toimintaa rakentamalla muun muassa pakastushallin hiljattain. Vuosittain meillä käy yli 5 000 itsepoimijaa”, Antti Argillander esittelee.
”Ulkoilureitti ei voi mitenkään kulkea marjatilan keskellä”, korostaa Ilkka Argillander 12 vuotta sitten perustetun pensasmustikka-alueen keskellä.
Seuraavaksi miehet suunnittelevat tunneliviljelyä. He sanovat saaneensa naapurustosta runsaasti myönteistä palautetta siitä, että marjatila sijaitsee lähellä asutusta.
”Kunnan virkamiehet eivät ole edes käyneet katsomassa toimintaamme”, Ilkka Argillander harmittelee.
Samanlaiset äänenpainot kuuluvat naapurissa sijaitsevan perunanviljelijän Pekka Miettisen suusta.
”Kismittää jo se tapa, miten asiaa on hoidettu. Meille maanomistajille ei ole asiasta tiedotettu lainkaan. Onneksi tuttava vihjaisi, että käypä kunnassa katsomassa kaavaluonnosta”, Miettinen kertoo.
Hänen perinnetilansa kivinavettoineen ja vanhoine aittoineen sijaitsee vanhan viitostien kupeessa niin otollisella paikalla, että vuosittain ovella käy useampiakin tontin kysyjiä.
”Maatalouden kohtelu suututtaa”, Pekka Miettinen sanoo.
Kuntastrategiassa maatalous käsitellään tasa-arvoisena muiden elinkeinojen kanssa, mutta kaavoituksella oltaisiin valmiita lakkauttamaan toimivia tiloja, huomauttaa kunnanhallituksen jäsen Marjaana Pitkänen (kesk.).
Pitkänen on myös Miettilän siementuotanto- ja hevostilan emäntä.
Pitkänen pitää hyvänä, että yleiskaavaa laaditaan. Sitä hän ei hyväksy, että maanomistajien yli kävellään. Toisaalla kunnassa olisi tarjolla runsaasti pinta-alaa uusille asuinalueille.
Pitkäsen puoliso Juha Miettinen arvelee syyksi sen, että kunnallistekniikan rakentaminen hyvälle peltomaalle tulee halvimmaksi.
Myös Juha Miettinen on Argillanderien ja Pekka Miettisen ja kolmen muun viljelijän lailla laatinut huomautuksen kaavaluonnokseen.
”Emme ole lopettamassa siemenviljelyä. Meillä tuotetaan ja pakataan esimerkiksi herneen, härkäpavun ja viljan siementä. Kaavalla on kauaskantoiset vaikutukset jopa kiinteistöveroihin ja yritystoiminnan jatkomahdollisuuksiin tulevaisuudessa”, Juha Miettinen pohtii.
Kunnan virkamiesten toimintaa omia kuntalaisiaan kohtaan ihmettelee myös MTK:n lakimies Simo Takalammi.
Hän muistuttaa maanomistajille, ettei kaavoittajalle ole mikään ongelma muuttaa kaavamerkintöjä myöhemmin, jos viljely jostakin syystä vastoin odotuksia loppuisi ja pellot myytäisiin.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat