Nopeat tiedonsiirtoyhteydet ovat levinneet kuluvan vuoden aikana, kun tarkastellaan koko maata.
Toisaalta mobiiliyhteyksien, siis niin puheluiden kuin tiedonsiirron, määrän kasvu taittui Viestintäviraston mukaan alkuvuodesta ensimmäistä kertaa.
Kehitys on kulkenut käsi kädessä 3G-verkon laajentumisen kanssa.
Soneran 3G-verkko peittää lähes koko maan, Elisan verkko on puutteellinen Lapissa, Kainuussa sekä Karjalan rajalla. DNA:n 3G-verkko keskittyy Vaasa–Kuopio–Joensuu-linjan eteläpuolelle sekä Pohjois-Pohjanmaalle.
Vuosi sitten 3G toimi kaikissa 336 kunnassa, joista 200 kunnassa sen piirissä oli koko väestö.
Kesäkuun lopussa matkapuhelinliittymiä oli 9,3 miljoonaa, noin 10 000 liittymää vähemmän kuin viime vuodenvaihteessa.
Luvussa ovat mukana niin puheluihin kuin tiedonsiirtoon käytetyt, yksityiset ja yritysten nimissä olevat liittymät. Se ei kuitenkaan kata sellaisia liittymiä, joita käytetään vain etäluentaan kuten sähkönkulutustiedon automaattiseen siirtämiseen mittarista sähköyhtiölle.
Kunnat ovat eriytyneet siinä, onko kansalaisille ja yrittäjille tarjolla kiinteää vai langatonta vai molempia yhteyksiä.
Kesäkuun lopussa oli Viestintäviraston selvityksen mukaan 52 kuntaa, joissa yrityksille ja kotitalouksille ei ollut lainkaan tarjolla kiinteitä nopeita tietoliikenneyhteyksiä.
Joka kuudes kunta siis nojaa suurien operaattoreiden tarjoamaan langattomaan tiedonsiirtoon. Suurin osa kunnista sijaitsee Itä- ja Sisä-Suomessa.
Rannikko-Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa valokuituyhteys on tarjolla useampaan kuin joka toiseen vakituiseen kotiin. Yksittäisistä kunnista loisti Utsjoki, jossa kiinteän laajakaistan saatavuus on paras koko maassa – suuret kaupungit mukaan lukien.
Valokuituverkkoja rakennettiin kuluvan vuoden aikana kiivaasti muun muassa Pohjois-Savoon, jonka kunnat ovat aktiivisesti lähteneet tukemaan valtion laajakaista 2015 -tavoitetta.
Valokuituliittymät, niin sanotut Ethernet-liittymät ja kaapelitelevisioverkon laajakaistat yleistyivätkin Viestintäviraston mukaan vuoden alkupuoliskolla.
Käytännössä kiinteiden liittymien määrä nousi siitä kuopasta, johon jouduttiin, kun operaattorit alkoivat viime vuosikymmenen lopulla purkaa puhelinliittymiä.
63 prosenttia kiinteistä liittymistä toimi kesäkuun lopussa vähintään 10 megabitin nopeudella. Niin sanottuja satamegaisia liittymiä oli 13 prosenttia.
Keski-Suomessa kiinteiden verkkojen rakentaminen lykkääntyi osuuskunta Kuuskaistan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kunnissa on käsittelyssä ehdotus maakunnallisen verkkoyhtiön perustamisesta, joka jatkaisi Kuuskaistan suunnitelmia kuituverkon rakentamisesta vuoden 2015 loppuun mennessä.
Hanke toisi liittymän ainakin 5 000 taloudelle.
Vielä isompi takapakki maaseudun yhteyksiin koettiin joulukuussa.
Datame ilmoitti konkurssista, jonka mukana katosi lyhyellä varoituksella etenkin Sisä- ja Kaakkois-Suomessa tärkeä @450-verkko. Se oli käyttäjien kokemusten perusteella todettu monilla haja-asutusalueilla luotettavammaksi kuin 3G.
Korvaavaa palvelua pystyivät tuottamaan ainakin Sonera ja oululainen Hajakaista, joka käyttää muiden operaattorien verkkoa vahvistettuna.
Datamen omistajista PPO Yhtiöt, Telekarelia ja Kymen Puhelin sulautuvat vuodenvaihteessa Elisaan.
KAIJALEENA RUNSTEN