Venäläispiispan mukaan Norjan Kirkkoniemeen voisi rakentaa ortodoksikirkon – ”Aluevaatimuksia meillä ei ole, mutta tämä on ortodoksien maata”

”Etelä-Varanki, tämä on meidän, ortodoksinen maa, Novgorod - se annettiin vasta vuonna 1826 häikäilemättömien virkamiesten toimesta”, Murmanskin ja Montsegorskin piispa Mitrofan totesi Argumenty i Fakty -julkaisulle antamassaan haastattelussa.

”Emme tietenkään aio vaatia sen palauttamista, mutta Trifon Petsamolainen ja Theodorite Kola saarnasivat sinne, joten toivon, että pystymme rakentamaan sinne kirkon”, piispa esittää.

Norjan ja Venäjän välinen 200 kilometrin maaraja määriteltiin piispan mainitsemana vuonna 1826, jolloin Karl Johan oli Ruotsin ja Norjan kuningas ja Venäjällä valtaa piti tsaari Nikolai I.

Ennen vuotta 1826 suurin osa Etelä-Varangista oli eräänlaista puskurialuetta. Vuonna 1326 solmitussa Novgorodin sopimuksessa säädettiin, missä osissa aluetta elävät saamelaiset maksoivat suojelurahaa Norjalle, mitkä Novgorodille.

Piispa Mitrofan perustelee haluaan rakennuttaa Etelä-Varangin Kirkkoniemeen ortodoksikirkon sillä, että se voisi olla läntinen hengellinen keskus. Esimerkiksi Hurtigruten-laivoilla matkaavat turistit voisivat tulla vierailemaan tällaisessa keskuksessa.

”Minun on sanottava, että norjalaisilla on positiivinen asenne tähän, meillä on hyvät yhteydet ja meidän on suojeltava rajat ylittävää yhteistyötämme”, piispa toteaa haastattelussa.

Piispa Mitrofan vihittiin tehtäväänsä vuosi sitten. Norjalainen verkkojulkaisu The Barents Observer tietää kertoa, että piispan syntymänimi on Aleksei Badanin, ja että hän on valmistunut laivastoakatemiasta.

Badanin-nimellä hänellä on taustaa Venäjän pohjoisesta laivastosta, jossa hän palveli useamman aluksen kapteenina vuoteen 1997 saakka. Vuonna 1998 hänet valittiin Murmanskin piispa Simonin lehdistösihteeriksi ja vuotta myöhemmin hän aloitti opintonsa teologisessa instituutissa.