Koulutuksesta leikkaaminen vie investoinnit Suomesta, varoittaa Vaasan yliopiston rehtori
Korkea koulutus houkuttelee yrityksiä ja se on Suomelle ainoa keinoa päästä velkataakastaan, Minna Martikainen sanooTilaajalleVaasa
”Laboratoriossa on tehdään kokeita tällä Wärtsilän nelisylinterisellä moottorilla, rehtori Minna Martikainen ja yliopistosta valmistunut laboratorioinsinööri Lauri Valkjärvi kertovat. Kuva: Eija MansikkamäkiVaasan yliopiston rehtori Minna Martikaista ei tarvitse kahdesti kehottaa kertomaan mielipidettään valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tuoreesta budjettiesityksestä, jossa leikataan myös koulutuksesta.
”Nyt on niin, että jos maa kamppailee talouden kanssa ja koulutustason alenemista vastaan, on aivan väärä ajatus leikata korkeakoulusektorilta”, Martikainen sanoo.
”Leikkaus on jatkoa edellisille ja aivan väärä signaali ulkomaisille investoijille. Ne katsovat viiden vuoden päähän ja jatkuva leikkaaminen kertoo, että olemme kuihtuva talous. Kuitenkin Suomen ainoa keino selvitä velkataakastaan on saada ulkomaista rahaa ja pitää osaamisensa hupputasolla.”
Nyt pelkona on, että pääomaa virtaa ulos eikä sisään.
Suomen koulutustaso romahtaa tällä menolla 2030-luvun alkaessa eli jo viiden vuoden kuluttua, vaikka kansainvälisesti sitä pitäisi päinvastoin kasvattaa, hän sanoo.
Syynä ovat 5–7 vuotta sitten tehdyt leikkaukset, joiden seuraukset näkyvät nyt.
Suomi on jo nyt OECD-keskiarvon alla Turkin rinnalla, Martikainen huomauttaa. Budjettimme koulutettavaa kohti on alle OECD-keskitason ja reippaasti jäljessä Pohjoismaista.
”Se laskee kuin lehmän häntä. Tosin maalla kasvaneena tiedän, että lehmän häntäkin näyttää myös ylöspäin.”
Martikainen johtaa Vaasan yliopistoa, joka tekee tiiviistä yhteistyöstä ympärillä kasvavan teknologia- ja energiateollisuuden kanssa.
”Alueelle virtaa ulkomaista pääomaa eli tutkimus- ja kehitysrahaa, ja aiomme olla vahvin kasvaja Suomessa. Mutta yhtälö ei toimi, jos valtio vain karsii eikä riittävää määrää korkeita osaajia kouluteta.”
Yliopisto kouluttaa sekä tekniikan että kaupallisen alan osaajia, kärkinään energiasiirtymä ja liiketalous. Se hankki hiljattain 70 prosentin omistuksen ammattikorkeakoulusta ja perusti korkeakoulukonsernin.
Kumpikin aikoo kasvaa ja pitää yhteistyön yritysten kanssa tiiviinä.
”Olemme todella merkittävä energiaekosysteemin partneri ja mukana useissa Wärtsilän veturihankkeissa. Meillä on täällä käytännössä oikein tutkimus–tuotanto-putki.”
Koelaboratoriossa on Wärtsilän laitteistoa, jolla tehdään perus- ja jatkotutkimusta yrityksen tarpeisiin.
Kampuksella on kaikkiaan yli 60 laboratoriota. Yliopiston ja yritysten yhteistyö tutkimus- ja opetusvälineistöineen palvelee opiskelijoita, gradun tekijöitä ja tutkijoita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
